HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Vuoden 2024 aikana tuulivoima jatkoi kasvua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Euroopassa asennettiin kaikkiaan 15 GW edestä tuulivoimaa, mikä oli merkittävä askel kohti vuoden 2030 energiatavoitteita. Myös Suomessa saatiin tuulivoimakapasiteettia lisää noin 1400 MW, jossa kasvua oli yli 20 %. Parhaimmillaan tuulivoiman tuotanto oli yli kolmanneksen Suomen sähköntuotannosta tuulisina päivinä. Tuulivoiman lisäksi myös akkuvarastot yleistyivät Suomessa ja muualla Euroopassa. Näiden varastojen tarkoituksena on tasapainottaa aurinko- ja tuulienergian tuomia vaihteluita sähköjärjestelmässä. Vuoden 2024 aikana keskusteluun nousi myös vihreän siirtymän ja vetytalouden vaikutukset ja merkityksellisyys työllisyyteen, talouskasvuun ja energiatuotantoon. Vaikka odotukset olivatkin korkealla, jäivät konkreettiset toimenpiteet, ainakin toistaiseksi, hyvin vaatimattomiksi.

Vuonna 2024 Suomessa käytettiin sähköä noin 83 terawattituntia (TWh), joka oli noin 3 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuuden sähkön käyttö oli 34 TWh, jossa oli kasvua noin 0,2 % ja muu sähkön käyttö oli 49TWh, joka oli noin 2 TWh suurempi kuin vuonna 2023.

Sähkön nettotuonti kasvoi 1,5 TWh eli lähes 84 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön nettotuonti oli 3,2 TWh, joka oli 3,9 % kokonaiskulutuksesta. Tuontisähköstä lähes kaikki tuli Ruotsista. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin vajaa 97 %. Vuonna 2024 Suomessa tuotetusta sähköstä (80 TWh) oli 95 % kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 15 %, ydinvoima 39 %, vesivoima 18 % sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 3 %. Tuulivoiman osuus oli 25 % eli lähes 20 TWh.

Vuoden 2024 aikana kaasun ja sähkön hinnat laskivat Euroopassa. Suomessa sähkön hinta oli Euroopan kolmanneksi halvinta heti Ruotsin ja Norjan jälkeen. Suomessa keskihinta oli 46 €/MWh kun se edellisenä vuotena oli 57 €/MWh. Vuoden 2024 aikana sähkön tukkuhintojen hintavaihtelut kasvoivat merkittävästi. Alkuvuodesta tammikuussa sähkön yksittäisen tunnin hinta kipusi korkeimmillaan lähes 1900 €/MWh ja tarkasteltaessa koko vuoden tilannetta, Suomessa oli jälleen kerran negatiivisia sähkön tuntihintoja enemmän kuin muissa EU- maissa. Suurin syy hintavaihteluihin on ollut lisääntynyt aurinko- ja tuulivoimatuotanto samalla kun kiinteän ja joustavan kapasiteetin osuus on pienentynyt pohjoismaisessa energiajärjestelmässä. Sähkön hintojen volatiliteetti, jopa äärimmäisyyksistä toiseen, on tullut uusi normaali sähkömarkkinoilla.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 961 GWh, joka oli vajaa 3 % edellistä vuotta suurempi. Kulutuksen kasvu johtui edellisvuotta kylmemmästä alkuvuodesta.

Konsernin liikevaihto vuonna 2024 oli 222,2 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 10 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto kasvoi lisääntyneiden asiakas- ja myyntimäärien kasvun myötä, vaikka sähkön tukkumarkkinahinnat laskivatkin vajaan viidenneksen edellisen vuoden tasosta. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n sähkönmyyntituotteiden hinnoittelu perustuu tukkumarkkina- ja sähköjohdannaishintoihin. Johdannaisilla pyritään suojautumaan markkinahintojen muutoksia vastaan riskipolitiikassa määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

Sähkökaupan liikevaihto oli 107,8 miljoonaa euroa, mikä on lähes 8 % edellisvuotta suurempi. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti alkuvuoden kylmät kelit ja asiakasmäärän merkittävä kasvu. Asiakastase kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja erityisesti markkinaehtoiset palvelut Priima- ja Priimaplus sekä yritysasiakasmyynti kasvattivat asiakasmäärää.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli noin 173 GWh, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 22 %. Toteutunut tuotanto oli alle normaalin vuosituotannon, johtuen poikkeuksellisen huonosta vesitilanteesta. Kesällä alkanut kuivajakso jatkui koko loppuvuoden, joten osaa voimalaitoksia ei voitu pitää tuotannossa suunnitellun mukaisesti.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2024 sähköä yhteensä noin 169 GWh. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin   20 % myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 250 – 500 GWh välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 163 uutta sähköliittymää, mikä on vajaa 9 % edellisvuotta enemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä kasvoi 15 % ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä kasvoi noin 5 %. Aurinkopaneelien määrä kasvoi toimialueella edelleen, vaikka niiden suosio onkin hiipunut edellisistä vuosista. Vuoden 2024 aikana jakeluverkkoon liitettiin 371 uutta aurinkosähköjärjestelmää, joka oli noin 55 % pienempi kuin edellisenä vuotena. Vuoden lopussa aurinkojärjestelmiä oli käytössä toimialueella 3 089 kappaletta ja nimellisteho 23 MVA. Toimialueelle saatiin myös ensimmäiset akkuvarastot, joita oli 10 kappaletta. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 87 225.

Vuoden 2024 aikana keskijännitevikoja oli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2023, mutta pienjännitevikojen määrä kasvoi noin 24 prosenttia. Kasvu johtui suurhäiriöiden suuremmasta määrästä, joita oli kaikkineen viisi kappaletta vuoden aikana. Häiriöiden korjaustoimet pystyttiin tekemään ripeästi, mutta hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia yli 12 tunnin katkoista kertyi noin 0,4 M€.

Vuoden 2024 tammikuussa varauduttiin myös mahdolliseen valtakunnalliseen sähköpulaan ja ylläpidetiin valmiutta ja kykyä rajoittaa sähkön käyttöä mahdollisen sähköpulan aikana. Tämä johtui kantaverkon toimesta annettuun varoitukseen sähkö riittävyydestä kovien pakkasten johdosta.

Vuoden 2024 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Johtoverkon saneeraaminen säävarmaksi jatkui haja-asutusalueella yhteensä 700 kilomerin matkalta. Muuntamoita uusittiin ja uusia rakennettiin yhteensä 348 kappaletta. Lisäksi Heinäveden ja Tuupovaaran sähköasemat uusittiin. Uusien etäluettavien mittalaitteiden massa-asennukset aloitettiin syyskuussa 2024 ja massavaihdon kokonaisuus ajoittuu vuosille 2024–2027. Kaikkiaan verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 41,5 miljoonaa euroa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 222,2 (vuonna 2023: 202,8 ja 2022: 215,5) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 108,2 (2023: 100,4 ja 2022: 126,3) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto kasvoi 19,4 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 7,8 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 20,2 (2023: 25,7 ja 2022: 23,5) ja emoyhtiön -4,5 (2023: -1,8 ja 2022: -0,8) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 9,1 (2023: 12,7 ja 2022: 10,9) ja emoyhtiössä -4,1 (2023: -1,7 ja 2022: -0,7). Konsernin voitto oli 15,6 (2023: 18,5 ja 2022: 14,7) ja emoyhtiön 1,2 (2023: 6,3 ja 2022: 3,4) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 5,5 (2023: 6,8 ja 2022: 6,4) ja emoyhtiössä -0,7 (2023: -0,5 ja 2022: -0,2) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 4,6 (2023: 5,8 ja 2022: 4,8) ja emoyhtiössä -1,6 (2023: -1,1 ja 2022: -1,8) prosenttia.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 44,7 (2023: 43,2 ja 2022:43,9) ja emoyhtiön 46,2 (2023: 44,1 ja 2022: 37,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 41,5 (2023: 39,2 ja 2022: 33,2) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,3 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 2,8 miljoonaa sähköasemiin, 0,5 miljoonaa etäluettaviin mittareihin ja loppu 36,9 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 91,4 (2023: 60,8 ja 2022: 42,3) ja emoyhtiössä 75,1 (2023: 43,3 ja 2022: 23,5) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 63,2 (2023: 64,5 ja 2022: 56,1) prosenttia ja emoyhtiön 72,5 (2023: 75,8 ja 2022: 67,0) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 39,9 (2023: 40,0 ja 2022: 33,8) prosenttia ja emoyhtiössä 49,6 (2023: 51,1 ja 2022: 44,4) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2024 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %) ja Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2024 seuraavasti:

Omistajayhteisöt	kpl	Osakkeita kpl	Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy	1	947 759	54,1
Kunnat	17	793 141	45,3
Valtio	1	8 000	0,5
Yritykset	2	1 100	0,1
Yhteensä	21	1 750 000	100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uusiksi hallituksen jäseniksi Pia Kurvisen Ilomantsista ja Paavo Haverisen Nurmeksesta.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, varapuheenjohtajana vararehtori Solja Törnqvist sekä jäseninä koneenkuljettaja Risto Ikonen ja maanviljelijä Matti Timonen 9.4.2024 saakka, tietotuotannon esihenkilö Tarja Timonen, maanviljelijä Jarkko Toivanen, toimitusjohtaja Timo Elo ja 9.4.2024 alkaen toimitusjohtaja Paavo Haverinen sekä 9.4.2024 – 7.6.2024 välisen ajan varhaiskasvatuksen opettaja Piia Kurvinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Tuure Aho.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Moore Idman Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä sähkömarkkinoiden hinta-alueiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 12,17 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön.

Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Sähköverkolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä korjauskustannuksia. Vahingot aiheuttavat asiakkaille pitkittyneistä sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa.

Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä linjakaduista mahdollisuuksien mukaan puuvarmoja. Lisäksi on varmistettu, että häiriöiden korjaamisen on riittävästi resursseja. Käytännössä se tarkoittaa, että tytäryhtiö Enerke Oy:n sekä laajan sopimusurakoitsijaverkoston korjausresurssit ovat kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteiden niin vaatiessa. Myös verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2024 keskimäärin 356 (2023: 341 ja 2022: 325). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 349 henkilöä ja tilikauden päättyessä 362 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 56 687,01 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 438 861,55 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 18 857 035,66 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2024 keskimäärin 60 (2023: 59 ja 2022: 57). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 59 ja tilikauden päättyessä 61 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 224 531,53 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 537 247,65 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin. Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsevät paitsi omia käytännön tekoja, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaan houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Ympäristövahinkojen estäminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, riskikohteiden kartoittamisella ja varautumissuunnitelmien päivittämisellä.
• Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Omien toimintaprosessien tehostaminen esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Asiakkaiden energiansäästötoimien edistäminen viestinnällä sekä tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Ympäristövaikutuksien minimoiminen sähköverkon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on jäsenenä UNESCON MaB-ohjelmaan kuuluvan Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuusverkostossa, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ihmisen ja ympäristön välisen suhteen parantaminen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Globaalissa yhteistyöverkostossa on 738 aluetta 134 maassa ja Suomessa biosfäärialueita on Pohjois-Karjalassa ja Saaristomerellä.

Olemme myös mukana Joensuun kaupungin ilmastokumppaniverkostossa, jonka tavoitteena on yhdessä mahdollistaa Joensuun hiilineutraalius vuonna 2025. Lisäksi olemme sitoutuneet Energiateollisuuden vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen.

NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2025 ennakoidaan toteutuvan hiukan edellistä vuotta parempana.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 29 425 492 euroa, josta tilikauden voitto on 1 231 916 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.