Energiavuosi 2025 – PKS-konsernin tulokset ja kehitysaskeleet
Vuoden aikana EU:n energiapolitiikassa keskiöön nousivat fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvat energiamuodot ja energiaturvallisuus. Puhtaan siirtymän jatkuessa vahvasti, kasvoi energiatehokkuuden rooli entisestään. Energiariippuvuuden väheneminen Venäjästä jatkui energiantuontia monipuolistamalla sekä energiaomavaraisuutta ja energiansäästötoimenpiteitä lisäämällä. Energiapolitiikasta tuli kiinteä osa turvallisuuspolitiikkaa koko Euroopassa.
Suomessa julkaistiin uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia vauhdittamaan puhtaan siirtymän investointeja ja talouskasvua sekä vahvistamaan Suomen asemaa puhtaan energian edelläkävijänä. Suomessa toimeenpantiin myös uusi kansallinen energiatehokkuusdirektiivi. Energiatehokkuuden rooli alkoi korostumaan.
Suomen talouskasvu jäi vuoden aikana odotuksista huolimatta yhdeksi Euroopan heikoimmaksi. Työttömyys kasvoi ja kuluttajien luottamus talouteen heikentyi vuoden aikana. Energiateollisuuden investointimäärät jäivät edellisestä vuodesta ja kohdistuivat pääasiassa uusiutuvaan sähköön, teollisuuden sähköistymiseen sekä datakeskuksiin ja energian varastointiin, kuitenkin säilyttäen normaalitason.
Suomi nähdään edelleen kiinnostavana puhtaan siirtymän investointialueena.
Suomen sähkömarkkinoiden kehitys
Suomessa oli vuonna 2025 Euroopan halvin sähkö, keskihinnan ollessa reilut 4 senttiä kilowattitunnilta. Nollahintaisia tunteja oli 138 ja negatiivisia tuntihintoja 465, joita molempia oli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkön kokonaiskäyttö oli 85 terawattituntia, jossa lisäystä edellisvuoteen 2 prosenttia.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt Suomessa ovat pudonneet 88 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2025 sähkön hiilidioksidipäästöt olivat enää 2 miljoonaa tonnia, jossa on laskua 10 prosenttia edellisvuoteen. Hiilidioksidineutraalin sähkön osuus oli 96 prosenttia Suomen sähköntuotannosta, josta ydinvoimalla katettiin liki 40 prosenttia, tuulivoimalla 28 ja vesivoimalla noin 15 prosenttia. Suomeen tuotiin sähköä Pohjoismaista noin 10 terawattituntia ja vientiin meni reilut 5 terawattituntia, lähinnä Viroon.
PKS-konsernin taloudellinen tulos ja operatiivinen toiminta
PKS-konsernin liikevaihto oli 212,8 miljoonaa euroa, mikä laski edellisvuodesta noin 4 prosenttia, ja liikevoitto oli 20,5 miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevaihto pieneni myyntivolyymin noususta huolimatta laskeneen markkinahinnan vuoksi edellisvuodesta noin 8,4 prosenttia ja oli 98,61 miljoonaa euroa.
PKS:n oma sähköntuotanto oli 139 gigawattituntia, mikä oli noin 28 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Syynä oli poikkeuksellisen kuuma ja vähäsateinen kesä. Kuurnan akkuvaraston rakentaminen ja Palokin voimalaitoksen revisio jatkuivat koko kesän.
Sähköverkon toimitusvarmuuden kehittäminen jatkui suunnitelmien mukaisesti, pääpainon ollessa erityisesti haja-asutusalueilla. Vuoden aikana saneerattiin lähes 500 kilometriä verkkoa. Lisäksi 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönoton edellyttämä mittausjärjestelmien uudistaminen jatkui sähkömittareiden laajamittaisella vaihdolla.
Enerke Oy:n liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa, jossa oli myyntivolyymin kasvusta huolimatta laskua edellisvuoteen verrattuna. Laskennassa ovat mukana vain vuoden aikana valmistuneet projektit, mikä näkyy liikevaihdossa.
Haluan osoittaa lämpimät kiitokset konsernin koko henkilökunnalle arvokkaasta työstä kuluneen vuoden aikana. Kiitän samalla myös asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme sekä yhtiön hallintoa ja omistajia luottamuksesta ja yhteistyöstä vuoden varrella.
Tuure Aho
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy