Poikkeuksellisen kuiva vuosi söi vesivoimaa
Paria kalenterivuotta taaksepäin katsottaessa on helppo yhtyä vanhaan sananlaskuun: ”Vuodet eivät ole sisaruksia.” Vuosi 2024 oli poikkeuksellinen kevättulvien jälkeen koittaneen kuivuuden vuoksi, ja se vaikutti taustalla merkittävästi myös vuoden 2025 tuotantoon. Voidaan sanoa, että tarkasteluvuodesta muodostui, jos mahdollista, entistä ennustamattomampi.
Vuoden 2024 vesitilanne vaikutti siihen, että kaikki vesistöt eivät saavuttaneet normaaleja vedenpinnan tasoja ennen vuoden 2025 vaihtumista ja termisen talven alkua. Alkuvuoden tuotantomäärät poikkesivat merkittävästi talvikauden keskiarvoista. Kevään alku eteni kasvattaen nopeasti virtaamia, mutta kevään kylmä jakso tasoitti kevättulvia, eikä suuria tulvapiikkejä esiintynyt.
Kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja vähäsateinen, mikä vähensi tulovirtaamia. Pitkä hellejakso keskikesällä nosti vesistöjen lämpötiloja, minkä seurauksena myös järvihaihdunta oli poikkeuksellisen suurta.
Osassa vesistöjä vedenkorkeudet olivat alimmillaan 65 vuoteen.
Tuotantomäärä jäi reilusti alle pitkän ajan keskiarvon
Vasta marraskuun vaihtelevat sääolosuhteet ja sadannan lisääntyminen alkoivat nostaa vedenpintoja, lisäten tulovirtaamia. Vuoden suurimmat kuukausituotantomäärät ajoittuivat kevättulvien ajalle, mutta huomionarvoista on se, että joulukuun tuotanto vastasi kevään tulva-ajan tuotantoa.
Tarkastelujakson alussa koko vuoden tuotannon ennustettiin olevan hieman alle keskiarvon, mutta poikkeuksellisen kuiva kesä ja syksy laskivat kokonaistuotannon noin 28 prosenttia alle pitkän ajan keskiarvon.
Suuret investoinnit akkuvarastoon ja Palokkiin
Tuotannollisesti vuosi oli heikko ja rauhallinen, mutta samaa ei voi todeta muusta toiminnasta. Vuoteen sisältyi kaksi suurta investointiprojektia. Akkuvaraston rakennustyöt aloitimme suunnitellusti heti lumien sulettua, ja ne jatkuivat läpi koko vuoden. Uuden teknologian osalta rakennustyöt ovat olleet meille haastavia ja mielenkiintoisia. Hanke on edennyt suunnitellusti, ja tuotannollinen käyttö pyritään aloittamaan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Toinen merkittävä investointiprojekti, Palokin voimalaitoksen uusinta, aloitettiin heti kevättulvien jälkeen, jolloin ryhdyttiin vanhan koneiston purkutyöhön sekä uuden koneiston asennukseen ja käyttöönottoon. Tuotannollinen käyttö alkaa vuoden 2026 alkupuolella. Uuden tekniikan myötä voimalaitoksen käytettävyys ja soveltuvuus nykyisille energiamarkkinoille ottaa huiman loikan ja mahdollistaa oman maakunnallisen energiatuotannon jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.
Turpiinien tuolla puolen -videotuotanto avaa voimaloiden arkea
Toukokuussa saimme valmiiksi viisiosaisen Turpiinien tuolla puolen -videosarjan viimeisen jakson. Videosarjan tavoitteena on avata ihmisille, mitä kaikkea vesivoimantuotantoon ja voimaloiden vuodenkiertoon kuuluu ja millaista vastuun ottamista ympäristöstä ja tuotantolaitoksesta voimantuotanto edellyttää. Sarjan sisältöinä ovat: Patotarkastukset, rantatarkkailu, syksyn huoltotoimet, jääkannen muodostuminen sekä kevään tulva-aika.
Jari von Becker
liiketoimintajohtaja
Tuotanto
Tuotanto-liiketoiminta ylläpitää ja kehittää innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti PKS-konsernin voimalaitoksia ja niiden tuotantoa. Toiminnan lähtökohtana ovat vastuullisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus, jotta voimalaitosten tuotanto ja tuotannon arvo säilyvät hyvällä tasolla.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy omistaa kahdeksan vesivoimalaitosta sekä Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnan Voima Oy:stä 89 prosenttia. Kuurnan Voima Oy omistaa Kuurnan voimalaitoksen sekä Laurinvirta Oy:n Laurinvirran pienvesivoimalaitoksen. Vesivoimalaitosten keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä 220 miljoonaa kilowattituntia. Vesivoimalla tuotettu sähkö on uusiutuvaa ja vähäpäästöistä.