HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Euroopan sähköverkkotoiminnassa tapahtui merkittävä muutos alkuvuodesta 2025, kun Baltian maat liittyivät EU:n sisämarkkinaverkkoon ja katkaisivat yhteytensä Venäjän sähköverkkoon. Myös EU-alueen sähköntuotannossa saavutettiin historiallinen tilanne, kun tuuli- ja aurinkoenergiatuotanto ohittivat ensimmäistä kertaa fossiiliset polttoaineet tuottaen noin 30 prosenttia EU:n sähköstä. Myös Suomessa uusiutuvan energian tuotanto kasvoi voimakkaasti. Tuulivoimakapasiteetti lisääntyi vuoden aikana noin 9 prosenttia (1 023 MW), josta lähes puolet oli peräisin vuoden lopussa käyttöön otetusta maan suurimmasta tuulivoimapuistosta, Lestijärven tuulipuistosta. Vuoden päättyessä tuulivoiman kokonaisteho oli yhteensä 9 433 MW. Tuulivoima on edelleen merkittävin sähkön tuntihintaan vaikuttava tekijä, vaikka myös lämmitystarve, teollisuuden tuotantotasot ja rajajohtojen käytettävyys vaikuttavat hintamuodostukseen. Loppuvuodesta käyttöön otettu Aurora Line Suomen ja Ruotsin välillä tasoittaa osaltaan hintavaihteluita ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta.

Energiantuotannon rakenteessa tapahtui vuoden aikana myös merkittävä muutos, kun Helsingin Salmisaaren viimeinen hiilivoimala suljettiin 1.4.2025. Tämä päätti käytännössä hiilen laajamittaisen käytön sähkön tuotannossa Suomessa ja vei maata askeleen lähemmäs puhtaampaa ja omavaraisempaa energiantuotantoa.

Vuonna 2025 sähkömarkkinat siirtyivät tuntihinnoittelusta 15 minuutin jaksoihin, mikä lisäsi hintojen lyhyen aikavälin vaihtelua ja paransi markkinoiden kykyä heijastaa tuotannon ja kulutuksen nopeita muutoksia. Muutos toteutui ensin maaliskuussa reservimarkkinoilla ja tasepoikkeamien hinnoittelussa, ja lokakuussa myös vuorokausimarkkinassa.

Sähkönmyyntimarkkinoilla nähtiin useita merkittäviä yritysjärjestelyjä vuoden 2025 aikana. Alan keskittyminen jatkui, kun Oomi Oy osti Lumme Energia Oy:n, ja Helen Oy puolestaan hankki Raaseporin Energia Oy:n sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä sähkönmyyjäyhtiö Väre Oy:n.

Vuonna 2025 Suomessa käytettiin sähköä noin 85 terawattituntia (TWh), joka oli noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuuden sähkön käyttö oli 35 TWh, jossa oli kasvua noin 2,6 % ja muu sähkön käyttö oli 46 TWh, joka oli vajaa 1 TWh suurempi kuin vuonna 2024.

Sähkön nettotuonti kasvoi noin 2,4 TWh eli lähes 75 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön nettotuonti oli 5,6 TWh, joka oli 6,6 % kokonaiskulutuksesta. Tuontisähköstä lähes kaikki tuli Ruotsista. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin reilu 93 %. Vuonna 2025 Suomessa tuotetusta sähköstä (79 TWh) oli 96 % kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta noin 15 %, ydinvoima 37 %, vesivoima 15 % ja aurinkovoima noin 1 %. Tuulivoiman osuus oli 26 % eli noin 22 TWh.

Vuoden 2025 aikana kaasun ja lievästi myös sähkön hinnat laskivat Euroopassa. Suomessa sähkön hinta oli Euroopan halvinta. Suomessa keskihinta oli noin 40 €/MWh kun se edellisenä vuotena oli 46 €/MWh. Euroopassa tukkusähkön keskiarvohinta oli noin 89 €/MWh. Vuonna 2025 Suomessa kallein sähkön tukkuhinta oli elokuussa, jolloin keskimääräinen sähkön tukkuhinta oli noin 55 €/MWh ja halvin kuukausi oli toukokuu hinnan ollessa noin 18 €/MWh. Negatiivisten ja nollahintaisten tuntien määrä laski edellisestä vuodesta kolmanneksella.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 962 GWh, joka oli reipas 4 % edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen lasku johtui edellisvuotta lämpimämmistä talvikuukausista, jotka vähensivät kiinteistöjen lämmityksien tarvetta.

Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli 212,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat lämpimät talvikuukaudet, jotka vähensivät lämmitystarvetta ja alentuneet sähkön tukkumarkkinahinnat. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n sähkönmyyntituotteiden hinnoittelu perustuu tukkumarkkina- ja sähköjohdannaishintoihin. Johdannaisilla pyritään suojautumaan markkinahintojen muutoksia vastaan riskipolitiikassa määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

Sähkökaupan liikevaihto oli 98,9 miljoonaa euroa, mikä on reipas 8 % edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat erityisesti alkuvuoden lämpimät kelit ja laskeneet sähkön markkinahinnat, jotka heijastuivat asiakashintoihin. Pörssisähköpohjaiset Priima- ja Priimaplus-sopimukset säilyttivät vahvan asemansa ja hinnankiinnitysominaisuuden käyttö yleistyi edelleen.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli noin 139 GWh, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 20 %. Toteutunut tuotanto oli selkeästi alle normaalin vuosituotannon, johtuen poikkeuksellisen huonosta vesitilanteesta ja Palokin voimalaitoksen revisiosta. Palokin voimalaitos oli suurimman osan vuotta poissa tuotannosta.

Pohjois‑Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä. Sen kautta yhtiö omistaa tuotanto‑osuuksia useissa eri voimayhtiöissä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä‑Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä, sekä Lestijärven tuulipuistossa, joka aloitti tuotannollisen toimintansa joulukuussa 2025. Lestijärven tuulipuisto on kokonaisteholtaan Suomen suurin tuulipuisto koostuen 69 tuulivoimalasta yhteisteholtaan noin 455 MW ja arvioidulta vuosituotannoltaan noin 1,3 TWh. Vuonna 2025 näistä tuotanto‑osuuksista saatiin sähköä yhteensä noin 155 GWh. Yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa tämä kattoi noin 17 % myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oman sähköntuotannon määrä on vaihdellut 250–500 GWh välillä vesitilanteesta ja sähkön tukkumarkkinahinnoista riippuen.

Vuoden aikana myytiin 150 uutta sähköliittymää, mikä on noin 8 % edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä väheni noin 2 % ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä väheni noin 12 %. Aurinkopaneelien suosio on hiipunut edellisistä vuosista. Jakeluverkkoomme liitettiin vuoden aikana 180 uutta aurinkosähköjärjestelmää. Liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä oli 51 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa aurinkosähköjärjestelmiä oli käytössä toimialueellamme 3 269 kappaletta. Jakeluverkkoomme liitetyn aurinkotuotannon nimellisteho oli vuoden 2025 lopussa 24,8 MVA. Uusina tuotteina toimialueella toimii myös 14 kappaletta akkuvarastoja ja 4 kappaletta sähkökattiloita. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 86 625.

Vuoden 2025 aikana häiriömäärät olivat pienemmät kuin kertaakaan nykyhistorian aikana. Keskijännitevikoja oli 16 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja pienjännitevikojen määrä oli noin 24 prosenttia vähemmän vuoteen 2024 verrattuna. Määrän muutokset johtuivat pääosin siitä, että suuria myrskyjä tai tykkylumiongelmia ei vuoden aikana ollut. Pienempiä suurhäiriöksi luokiteltuja myrskyjä oli kaikkiaan neljä. Häiriöiden korjaustoimet pystyttiin tekemään ripeästi, mutta hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia yli 12 tunnin katkoista kertyi noin 0,1 M€.

Vuonna 2025 johtoverkon saneeraaminen säävarmaksi jatkui haja-asutusalueella yhteensä 495 kilomerin matkalla. Muuntamoita uusittiin ja uusia rakennettiin yhteensä 220 kappaletta. Mankisen sähköasema Kaavilla uusittiin. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 37,9 miljoonaa euroa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 212,8 (vuonna 2024: 222,2 ja 2023: 202,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 99,2 (2024: 108,2 ja 2023: 100,4) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto laski 9,4 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 9,0 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 20,5 (2024: 20,2 ja 2023: 25,7) ja emoyhtiön -9,2 (2024: -4,5 ja 2023: -1,8) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 9,6 (2024: 9,1 ja 2023: 12,7) ja emoyhtiössä -9,3 (2024: -4,1 ja 2023: -1,7). Konsernin voitto oli 15,6 (2024: 15,6 ja 2023: 18,5) ja emoyhtiön 3,5 (2024: 1,2 ja 2023: 6,3) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 5,1 (2024: 5,5 ja 2023: 6,8) ja emoyhtiössä -1,8 (2024: -0,7 ja 2023: -0,5) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 4,4 (2024: 4,6 ja 2023: 5,8) ja emoyhtiössä -3,0 (2024: -1,6 ja 2023: -1,1) prosenttia.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 37,0 (2024: 44,7 ja 2023: 43,2) ja emoyhtiön 39,1 (2024: 46,2 ja 2023: 44,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 37,9 (2024: 41,5 ja 2023: 39,2) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,5 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 4,9 miljoonaa sähköasemiin, 4,1 miljoonaa etäluettaviin mittareihin ja loppu 27,5 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 90,7 (2024: 91,4 ja 2023: 60,8) ja emoyhtiössä 75,7 (2024: 75,1 ja 2023: 43,3) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 65,0 (2024: 63,2 ja 2023: 64,5) prosenttia ja emoyhtiön 73,3 (2024: 72,5 ja 2023: 75,8) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 41,9 (2024: 39,9 ja 2023: 40,0) prosenttia ja emoyhtiössä 50,8 (2024: 49,6 ja 2023: 51,1) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2025 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %) ja Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2025 seuraavasti:

Omistajayhteisöt	kpl	Osakkeita kpl	Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy	1	947 759	54,1
Kunnat	17	793 141	45,3
Valtio	1	8 000	0,5
Yritykset	2	1 100	0,1
Yhteensä	21	1 750 000	100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.5.2025. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uusiksi hallituksen jäseniksi Olli-Pekka Mielosen Joensuusta ja Teemu Mustosen Juuasta sekä eronneen hallituksen jäsenen tilalle jäljellä olevaksi kaksivuotiskaudeksi Anna Puruskainen-Saarelaisen Ilomantsista.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen 23.5.2025 saakka ja siitä lukien puheenjohtajana toimitusjohtaja Paavo Haverinen, varapuheenjohtajana lehtori Solja Törnqvist, jäseninä toimitusjohtaja Timo Elo 23.5.2025 saakka, digi-asiantuntija Tarja Timonen, maanviljelijä Jarkko Toivanen sekä 23.5.2025 alkaen yrittäjä Olli-Pekka Mielonen, oikeustieteen maisteri Teemu Mustonen ja terveydenhoitaja Anna Puruskainen-Saarelainen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Tuure Aho.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Moore Idman Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä sähkömarkkinoiden hinta-alueiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 10,45 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön.

Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Sähköverkolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä korjauskustannuksia. Vahingot aiheuttavat asiakkaille pitkittyneistä sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa.

Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä linjakaduista mahdollisuuksien mukaan puuvarmoja. Lisäksi on varmistettu, että häiriöiden korjaamisen on riittävästi resursseja. Käytännössä se tarkoittaa, että tytäryhtiö Enerke Oy:n sekä laajan sopimusurakoitsijaverkoston korjausresurssit ovat kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteiden niin vaatiessa. Myös verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2025 keskimäärin 353 (2024: 356 ja 2023: 341). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 362 henkilöä ja tilikauden päättyessä 343 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 59.080,00 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 453.631,23 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 18.346.430,62 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2025 keskimäärin 58 (2024: 60 ja 2023: 59). Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 61 henkilöä ja tilikauden päättyessä henkilöstön lukumäärä oli 55 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 238.814,07 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3.144.914,66 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkön keskeisimpiä vaikutuskeinoja ympäristöpäämäärien lisäksi ovat uusiutuvan ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisääminen sekä asiakkaiden tietämyksen kasvattaminen energiansäästöstä ja kulutusjoustosta asiakasviestinnän keinoin. Tarjoamme asiakkaillemme helpot ja kiinnostavat palvelut oman sähkönkäyttönsä hallintaan.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Ympäristövahinkojen estäminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, riskikohteiden kartoittamisella ja varautumissuunnitelmien päivittämisellä.
• Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Omien toimintaprosessien tehostaminen esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Asiakkaiden energiansäästötoimien edistäminen viestinnällä sekä tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Ympäristövaikutuksien minimoiminen sähköverkon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on jäsenenä UNESCON MaB-ohjelmaan kuuluvan Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuusverkostossa, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ihmisen ja ympäristön välisen suhteen parantaminen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Globaalissa yhteistyöverkostossa on 784 aluetta 142 maassa ja Suomessa biosfäärialueita on Pohjois-Karjalassa ja Saaristomerellä.

Olemme myös mukana Joensuun kaupungin ilmastokumppaniverkostossa, joka täytti 10 vuotta vuonna 2025.   Lisäksi olemme sitoutuneet Energiateollisuuden vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen.

NÄKYMÄT VUODELLE 2026

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2026 ennakoidaan toteutuvan hiukan edellistä vuotta parempana.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 28 364 171 euroa, josta tilikauden voitto on 3 523 678 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.