Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys

Maailmankaupan koheneminen jäi vuonna 2015 selvästi arvioitua hitaammaksi. Euroopassa vuoden 2014 puolivälistä lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat luoneet parempia edellytyksiä selviytyä maailmantalouden häiriöistä ja ovat tukeneet euroalueen kasvua. Suomessa talouden kasvu jäi selvästi euroalueen kasvua hitaammaksi ja tällä hetkellä Suomen talous pyörii velkaantumisen varassa. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on ollut jo kuusi vuotta alijäämäinen. Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa vaikka sähkön merkittävästi alentunut markkinahinta on lykännytkin monien tuotantoon kaavailtujen investointisuunnitelmien päätöksiä. Arvion mukaan vuonna 2015 energiainvestointien osuus oli yli 30 prosenttia koko teollisuuden investoinneista.

Sähkön käyttö Suomessa oli viime vuonna 82,5 terawattituntia (TWh), joka oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena johtuen pääosin ennätyksellisen lämpimästä säästä. Vuosi oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Teollisuuden sähkön käyttö oli 38,9 TWh, jossa laskua oli 0,9 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 41,0 TWh, jossa laskua noin 1,0 prosenttia.

Sähkön käytöstä nettotuonnilla katettiin 19,8 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 80,2 prosenttia. Pohjoismaiden ennätyksellisen hyvä vesitilanne mahdollisti nettotuonnin pysymisen korkealla tasolla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkön vienti kasvoikin uusiin ennätyslukemiin. Suomi vei sähkön etupäässä Viroon, jonne viety sähkömäärä ylsi viime vuonna 5,0 TWh:iin. Vuonna 2015 Suomessa tuotetusta sähköstä (66,2 TWh) oli 79 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia, mikä on jälleen uusi ennätys. Myös vesivoiman osalta vuosi oli ennätyksellinen, kun tuotanto kohosi lähes 17 TWh:iin, jolla katettiin viidennes sähköntarpeesta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 25 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 20 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli lähes kolme prosenttia eli 2,3 TWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli 110 prosenttia.

Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2015 alhaisella tasolla. Suomessa markkinasähkön hinta oli vajaat 18 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014 keskimäärin. Hintoja ovat pitäneet  alhaisena tuetun uusiutuvan energian lisääntyminen, polttoaineiden hinnan lasku ja lämpimästä säästä johtunut vähäisempi sähkön kulutus sekä hyvästä vesitilanteesta johtunut sähkön ylitarjonta. Suomen aluehinta oli jatkuvasti korkeampi kuin systeemihinta. Vuonna 2015 Suomen aluehinnan keskiarvo oli yli 40 prosenttia korkeampi kuin keskimääräinen systeemihinta. Tämä johtui läntisen siirtokapasiteetin rajallisuudesta ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä.

Energiaviraston sähkönsiirtotoimintaan kohdistuva kolmas valvontajakso päättyi vuoden 2015 lopussa. Energiavirasto vahvisti loppuvuodesta 2015 verkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevat menetelmät neljännelle 2016-2019 ja viidennelle 2020-2023 valvontajaksoille. Vahvistuspäätöksen mukaisilla menetelmillä Energiavirasto valvoo verkkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen kohtuullisuutta kokonaisuutena koko valvontajakson ajalta.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toiminta

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1 086 miljoonaa kilowattituntia, joka oli 1,7 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Tämä johtui pääosin normaalia lämpimämmästä säästä. Erityisesti talvikuukausille sattuneiden lämpimien jaksojen vaikutus sähkönkulutukseen oli merkittävä.

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 109,1 miljoonaa euroa, mikä on noin seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.

Sähkökaupan liikevaihto oli 57,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon pieneneminen johtui pääosin alentuneista myyntihinnoista. Vahvasti tuetun uusiutuvan energian lisääntyminen ja polttoaineiden hintojen romahtaminen ovat lähes puolittaneet Suomen tukkusähkön hinnan 2010-luvulla. Sähkön tukkumarkkinoiden haasteellisesta vuodesta huolimatta onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme siten, että sähkökaupan myyntikate ja liikevoitto olivat tavoitteiden mukaisia.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 212 miljoonaa kilowattituntia, jossa kasvua edellisvuoteen oli 14 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 10 % normaalivuotta suurempi ja kattoi noin viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Vihtakosken voimalaitoksella tehtiin merkittävä ympäristöinvestointi rakentamalla jäähdytysveden öljynerotusjärjestelmä, jolla minimoidaan mahdollisten öljyvahinkojen pääsymahdollisuus alapuoliseen vesistöön. Lisäksi eri voimalaitoksille tehtiin patokorjauksia ja muita pienempiä perusparannustoimia.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2015 sähköä yhteensä noin 142 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 30 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 350 – 600 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 281 uutta sähköliittymää, mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä laski 30 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä aleni 2 prosenttia. Liittymismaksutuloja kertyi 1,5 miljoonaa euroa. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 88 578.

Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella tykkylumi aiheutti laajoja sähkönjakelun häiriötilanteita. Alkukesällä ja syksyllä vastaavasti sähkönjakeluhäiriöitä aiheutui voimakkaista myrskyistä. Erityisesti loppusyksyn Valio-myrsky 2.10 oli erittäin laaja ja pitkäkestoinen. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta vakiokorvauksia asiakkaille kertyi maksettavaksi yli 12 tunnin katkoista noin 1,8 miljoona euroa.

Vuoden 2015 lopussa sähkön kulutusta mittaavat etäluettavat mittalaiteet oli asennettu jokaiselle asiakkaallemme. Tämä on mahdollistanut mittaus-, hälytys- ja sähkönlaatutietojen tehokkaan hyödyntämisen laskutuksessa, sopimustapahtumissa, taseselvityksessä sekä sähkövikojen selvityksessä ja asiakastapahtumissa. Loppuvuodesta 2015 PKS julkaisi OmaPKS sähköisen palvelun, jossa hyödynnetään etäluettavista mittareista saatavaa sähkönkulutustietoa.

Vuoden 2015 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Usean taajaman alueella maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 112 kilometriä ja rakennettiin 18 uutta puistomuuntamoa. Haja-asutusalueilla toimitusvarmuutta parannettiin 72 kilometrin johto-osuudella siirtämällä keskijänniteverkkoja tienvarteen ja kaapeloimalla johtohaaroja 1000 voltin johtorakenteella. Näiden lisäksi metsäisillä johtokatualueilla toimitusvarmuutta parannettiin raivaamalla ja oksimalla keski- ja pienjännitejohtokatuja yhteensä 2337 kilometriä, josta keskijännitejohtokatujen vierimetsiä hoidettiin talousmetsäkuntoon 230 kilometriä ja säävarmaa vierimetsää kaistalehakkuuna 415 kilometriä.

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto oli 109,1 (vuonna 2014: 117,4 ja 2013: 119,0) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 57,9 (2014: 64,2 ja 2013: 70,5) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto laski 8,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 6,3 miljoonaa.

Konsernin liikevoitto oli 11,9 (2014: 17,9 ja 2013: 16,3) ja emoyhtiön 3,0 (2014: 5,7 ja 2013: 7,2) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 10,9 (2014 15,2 ja 2013 13,6) ja emoyhtiössä 5,2 (2014: 8,9 ja 2013: 10,4). Konsernin voitto oli 9,0 (2014: 14,1 ja 2013: 15,4) ja emoyhtiön 1,4 (2014: 1,4 ja 2013: 1,7) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 4,6 (2014: 7,6 ja 2013: 7,4) ja emoyhtiössä 1,7 (2014: 2,5 ja 2013: 3,4) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 3,8 (2014: 6,1 ja 2013: 7,1) ja emoyhtiössä 1,7 (2014: 2,2 ja 2013: 3,2) prosenttia.

Investoinnit ja rahoitus

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 28,1 (2014: 29,4 ja 2013: 33,2) ja emoyhtiön 31,2 (2014: 32,6 ja 2013: 37,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 28,2 (2014: 27,5 ja 2013: 36,5) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,9 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 1,7 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 24,6 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 34,0 (2014: 6,3 ja 2013: 7,5) ja emoyhtiössä 34,0 (2014: 6,3 ja 2013: 7,5) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 73,7 (2014: 83,4 ja 2013: 82,0) prosenttia ja emoyhtiön 78,5 (2014: 87,3 ja 2013: 86,0) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 40,5 (2014: 45,4 ja 2013: 43,3) prosenttia ja emoyhtiössä 48,2 (2014: 52,4 ja 2013: 50,7) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

Konsernin rakenne

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2015 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Enerke Oy (100 %), PKS Sähkönsiirto Oy (100 %) ja SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Osakkeet ja omistus

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2015 seuraavasti:

Omistajayhteisöt kpl Osakkeita kpl Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy 1 947 759 54,1
Kunnat 19 793 141 45,3
Valtio 1 8 000 0,5
Yritykset 2 1 100 0,1
Yhteensä 23 1 750 000 100,0

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2015. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenistä Pauli Baun Ilomantsista ja Matti Timosen Nurmeksesta uudelleen hallituksen jäseniksi.

Yhtiön johto

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana teollisuustyöntekijä Pertti Turunen sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, YTT, KM Markku Kauppinen, fysioterapeutti Pirjo Smolander ja maanviljelijä Matti Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Jorma Korhonen.

Tilintarkastus

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT- yhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi ekonomi, KHT Matti Pettersson.

Keskeiset riskit

Yhtiöllä on omakustannusperusteinen vastuu Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien kustannuksista. Hiiltä polttoaineena käyttävien voimalaitosten tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa voimalaitoksen tuotantokustannusten ja pörssisähkön hinnan lisäksi päästöoikeuden hinta. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien suuret hintavaihtelut yhdessä sähköpörssin hintavaihtelujen kanssa vaikuttavat oleellisesti voimalaitosten kannattavuuteen. Sähkön tukkuhinta on viime vuosina voimakkaasti laskenut, minkä johdosta hiililaitosten kannattavuus on olennaisesti heikentynyt. Tämän seurauksena hiilivoimalaitoksia on ajettu alas ja vuonna 2015 PKS:n voimalaitososuuksien määrä pieneni alle puoleen aikaisemmasta.

Yllä mainituilta hintavaihteluilta yhtiö on suojautunut ja suojautuu jatkossakin käyttämällä aktiivisesti hintajohdannaisia hallituksen hyväksymään riskikäsikirjaan sisältyvän suojausstrategian mukaisesti.

Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidolla ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti. Vakiokorvausriskin taloudellisia vaikutuksia on rajoitettu myös vakuutuksella.

Henkilöstö

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2015 keskimäärin 253 (2014: 276 ja 2013: 284). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 266 henkilöä ja tilikauden päättyessä 240 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 60 530,00 euroa sekä toimitusjohtajille ja toimitusjohtajien sijaisille yhteensä 534 382,39 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 11 971 914,13 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2015 keskimäärin 62 (2014: 64 ja 2013: 64). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 64 ja tilikauden päättyessä 59 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille 44 260,00 euroa sekä toimitusjohtajalle ja hänen sijaiselleen yhteensä 237 977,84 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 022 798,70 euroa.

Ympäristö

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöjärjestelmän tavoitteena on viedä konsernin ympäristöpäämäärät toimintasuunnitelmiin ja käytännön toimintaan. Ympäristöjärjestelmän periaatteita noudattavat koko konsernin lisäksi myös aliurakoitsijat ja yhteistyökumppanit. Ympäristöjärjestelmään liittyvien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kukin liiketoimintayksikkö erikseen ja toteutumista seurataan vuosittain konsernin toiminnansuunnittelun yhteydessä. PKS-konsernin ympäristöohjelma tullaan uudistamaan vuoden 2016 aikana.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

 

PKS hyväksyttiin mukaan biosfääriyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy hyväksyttiin joulukuussa kestävän kehityksen periaatteita ja tekoja koordinoivan Pohjois-Karjalan biosfäärialueen uudeksi toimijaksi Kumppaneilla on oikeus käyttää UNESCOn tunnuksia.

Kumppanuuden lähtökohtana on yrityksen halu toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja sitoutua kehittämään omaa toimintaansa sen mukaisesti. Parhaillaan on biosfäärialueen valmistelussa maakunnan laajuinen kestävän elämäntavan hanke. Sillä vastataan myös Pariisin ilmastokokouksen vaatimuksiin. Yksi biosfäärialuejärjestelmän keskeisistä tavoitteista onkin kehittää alueellisia toimia ympäristöongelmiin.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue on UNESCOn MaB-ohjelmaan kuuluva kestävän kehityksen kokeilu- ja kehittämisalue. Kumppanuustoiminnassa on mukana kolmisen kymmentä toimijaa. Kumppanuussopimuksessa määritellään toimijan vahvuudet ja kehittämisen kohteet sekä yhteistyön tavoitteet. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Biosfäärialueita on maailmassa 651 ja ne muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän, alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi.

Näkymät vuodelle 2016

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2016 ennakoidaan toteutuvan hieman edellistä vuotta pienempänä, mikä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 48 266 625 euroa, josta tilikauden voitto on 1 460 744 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.