Huono kesä teki hyvää vesivoimatuotannolle
Viime vuoden helmikuun alussa koko toimialueemme lumipeitteen paksuus oli noin puoli metriä, eli pitkäaikaisen keskiarvon tasolla, mikä loi hyvät lähtökohdat alkukesän vesivoimantuotannolle. Maaliskuu oli varsin sateinen ja huhtikuussa lämpötilojen nousu hipoi jo ajankohdan ennätyksiä. Poikkeuksellisen lämmin lopputalvi aikaisti kevättulvia osissa vesistöissä useilla viikoilla. Lämpötilojen nousu ja lumien sulaminen oli niin nopeaa, että jouduimme aloittamaan tulvajuoksutukset jo huhtikuun puolivälissä. Vesivarannot, joka oli tarkoitettu pintojen tasaamiseen kesäkaudelle ja tuotannon vakauttamiseen kesällä, jouduttiin juoksuttamaan turbiinien ohi jo huhtikuun lopussa. Runsassateinen ja viileä toukokuu ja oikeastaan lähes koko kesä tasasivat kuitenkin kokonaistuotantoa ja paransivat voimalaitostemme käyttöastetta niin, että vuosituotanto kohosi lopulta yhdeksän prosenttia keskiarvotuotantoa korkeammalle eli 212 miljoonaan kilowattituntiin.
Vesivoima on yhä nykyaikaista päästötöntä energiaa. Keskeytymätön ja tehokas vesivoimantuotanto vaatii kuitenkin jatkuvia investointeja tuotantolaitteistoon, voimalan rakenteisiin ja automatiikkaan.
Jari von Becker
Säännöstelyrajat ohjaavat voimalaitosten käyttöä
Jokaisen voimalaitosluvan yhteydessä on tarkkaan määritelty vesistöjen säännöstelyrajat, joiden sisällä toimimme. Näissä säännöstelyluvissa määritellään vedenkorkeudet jokaiselle vuodenajalle, kuukaudelle, viikolle ja päivälle. Kevättulviin varaudutaan sopeuttamalla vedenpinnat tuleviin tulvavesiin. Kesän ja alkusyksyn vedenpintoja vakautetaan ensisijaisesti virkistyskäytön ehdoilla, loppusyksystä vesipintoja säädellään talvea varten. Voimalaitosten säännöstelyluvat määrittelevät hyvin pitkälle lopullisen vuosituotantomme ja ne ovatkin näin tärkein toimintaamme sekä tuotantoamme ohjaava osa-alue.
Voimalaitokset vaativat jatkuvia investointeja
Sivusta katsoen voisi herkästi luulla, että vesivoiman tuottaminen on lähes ilmaista – vetää sataa ja voimalaitokset vain pyörivät ja tuottavat sähköä. Keskeytymätön ja tehokas vesivoimantuotanto vaatii kuitenkin jatkuvia investointeja tuotantolaitteistoon, voimalan rakenteisiin ja automatiikkaan. Loppukesän ja alkusyksyn aikana toteutimme vuoden suurimmat investointiprojektimme, Vääräkosken voimalaitospadon sekä Eimisjärven säännöstelypadon kunnostukset. Vaikka molemmat patokunnostukset olivat kaikilla mittareilla mitattuna haastavia, onnistuttiin niissä erittäin hyvin. Eimisjärven säännöstelypadolla on ollut ja on tulevaisuudessakin varsin merkittävä kyläyhteisöllinen merkitys. Kunnostustöitä suunnitellessa ja toteutettaessa huomioitiin erityisesti myös alueen turvallinen käyttö tulevaisuudessa. Kiinteä yhteistyö ja avoin keskustelu alueen ihmisten kanssa olivatkin merkittävässä roolissa onnistumisessa. Tarkasteluvuoden aikana jatkoimme jo aiemmin aloittamaamme laitosten infrarakentamisen parantamista lisäämällä valvontatekniikkaa sekä laitosalueiden suojauksia. Parantamistyöt jatkuvat kaikilla voimalaitoksilla vielä usean vuoden ajan, mutta jo nyt on niistä saatu hyviä kokemuksia niin käytettävyyden kuin prosessin valvonnan osalta. Tulevien vuosien yksi suurimmista haasteistamme on Puntarikosken voimalaitoksen peruskorjaus. Tavoitteenamme oli saada perussuunnittelu valmiiksi ja päälaitehankinnat tehtyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tässä onnistuttiin, joten seuraavaksi on toteutuksen vuoro.
Sähköntuotanto-yksikkö ylläpitää, käyttää ja kehittää yhtiön vesivoimalaitoksia sekä niihin liittyviä toimintoja siten, että voimalaitosten tuotanto ja arvo säilyvät suunnitelulla tasolla. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy omistaa yhdeksän vesivoimalaitosta sekä Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnan Voima Oy:n vesivoimalaitoksesta 89 prosenttia. Vesivoimalaitosten keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä 195 miljoonaa kilowattituntia.