Hallituksen toimintakertomus
Toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys
Suomen talouden kehitys vuonna 2016 oli ennakoitua nopeampaa. Kasvu perustui voimakkaasti kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisen kulutuksen kasvuun. Lisäksi yksityiset investoinnit ja erityisesti rakennusinvestoinnit lisääntyivät nopeasti vuonna 2016. Toimeliaisuuden lisääntyminen näkyi myös sähkönkäytön kasvuna monen taantumavuoden jälkeen. Lämpötilakorjattu sähkönkäytön kasvu oli noin 1,5%. Sähkön käyttö Suomessa oli viime vuonna 85,1 terawattituntia (TWh), joka oli 3,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Noin puolet sähkön käytön kasvusta selittyy edellisvuotta suuremmalla lämmitystarpeella. Teollisuuden sähkön käyttö oli 39,7 TWh, jossa oli kasvua noin 1,6 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 42,8 TWh, jossa oli kasvua noin 4,6 prosenttia.
Sähkön käytöstä nettotuonnilla katettiin ennätykselliset 22,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 prosenttia. Nettotuonnin kasvua siivittivät erityisesti alkuvuoden hyvin alhaiset sähkön tukkumarkkinat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (15 TWh) vaikka tuonti sieltä hieman laskikin edellisvuodesta. Sen sijaan tuonti Venäjältä lisääntyi lähes 50 prosenttia ollen 5,9 TWh. Vuonna 2016 Suomessa tuotetusta sähköstä (66,1 TWh) oli 78 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 24 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima 18 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 3,6 prosenttia eli 3,1 TWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 32 prosenttia.
Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuoden 2016 alkupuoliskolla hyvän vesitilanteen ansiosta edellisen vuoden alhaisella tasolla, mutta nousivat sittemmin selvästi tasoittuakseen jälleen loppuvuodesta. Suomessa markkinasähkön hinta oli yli 9 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin. Suomen aluehinta oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Vuonna 2016 Suomen aluehinnan keskiarvo oli vajaa 20 prosenttia korkeampi kuin keskimääräinen systeemihinta.
Sähkömarkkinalain mukaisesti kantaverkkoyhtiö Fingridillä on vastuu sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämisestä. Vuoden 2014 aikana Fingrid selvitti eri vaihtoehtoja tiedonvaihdon toteuttamiseksi ja näiden selvitysten ja kuulemisten pohjalta työ- ja elinkeinoministeri antoi Fingridille tehtäväksi käynnistää Datahub toteutusprojekti. Vuosien 2015 ja 2016 aikana on Fingrid yhdessä energia-alan toimijoiden kanssa lähtenyt toteuttamaan keskitettyä Datahub- tiedonvaihtojärjestelmää. Jatkossa Datahub hoitaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja taseselvityksen. Myyjä vastaa asiakastiedoista ja jakeluverkonhaltija käyttöpaikan sähköjen mittauksesta ja mittaustiedon toimituksesta Datahubiin. Datahubin suunniteltu käyttöönotto on syyskuussa 2019.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitys ja integroiminen edellyttävät eri maiden taseselvitysmallien harmonisointia. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (Nordic Balance Settlement, NBS) taustalla. Uuden taseselvitysmallin tarkoituksena on luoda yhtenäiset normit taseselvitykselle kyseisissä maissa. Uusi taseselvitysmalli tulee muuttamaan käytäntöjä myös Suomen taseselvityksessä ja se tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2017 aikana.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toiminta
Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1 135 miljoonaa kilowattituntia, joka oli 5,2 prosenttia edellistä vuotta suurempi. Tämä johtui osittain edellisvuotta kylmemmästä säästä. Erityisesti talvikuukausille sattuneiden kylmempien jaksojen vaikutus sähkönkulutukseen oli merkittävä. Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 104,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.
Sähkökaupan liikevaihto oli 54,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon pieneneminen johtui alentuneista myyntihinnoista. Sähkön tukkumarkkinoiden haasteellisesta vuodesta huolimatta onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme siten, että sähkökaupan myyntikate ja liikevoitto olivat tavoitteiden mukaisia.
Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 216 miljoonaa kilowattituntia, jossa kasvua edellisvuoteen oli 2 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 10 prosenttia normaalivuotta suurempi ja kattoi noin viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Puntarikosken voimalaitoksella aloitettiin laaja voimalaitoksen perusparannus, jossa uusitaan voimalaitoksen pääkomponentit, turbiini ja generaattori. Hankkeen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2016 sähköä yhteensä noin 139 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 30 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 350 … 600 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista. Vuoden aikana myytiin 239 uutta sähköliittymää, mikä on noin 17 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä kasvoi 14 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä aleni 26 prosenttia. Liittymismaksutuloja kertyi 1,3 miljoonaa euroa. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 88 866.
Alkuvuosi sujui sähkönjakelun kannalta rauhallisesti. Kesäkuukausille sattuneet voimakkaat myrskyt ja ukkosrintamat aiheuttivat laajoja sähkökatkoksia koko jakelualueella. Erityisesti heinäkuun Arvo- ja elokuun Rauli- suurhäiriöt olivat hyvin laajoja ja pitkäkestoisia. Loppuvuodesta sähkönjakelua vaikeutti puihin ja johtoihin kertynyt lumi ja jää, joiden vaikutus kohdistui laajasti ympäri toimialuetta. Hyvin sujuneista häiriökorjauksista huolimatta vakiokorvauksia asiakkaille kertyi maksettavaksi yli 12 tunnin katkoista noin 0,6 miljoona euroa.
Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Usean taajaman alueella maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 114 kilometriä ja rakennettiin 137 uutta puistomuuntamoa. Haja-asutusalueilla toimitusvarmuutta parannettiin 40 kilometrin johto-osuudella siirtämällä keskijänniteverkkoja tien varteen ja kaapeloimalla johtohaaroja 1000 voltin johtorakenteella 45 kilometriä. Näiden lisäksi metsäisillä johtokatualueilla toimitusvarmuutta parannettiin raivaamalla ja oksimalla keski- ja pienjännitejohtokatuja yhteensä 1 900 kilometriä, josta keskijännitejohtokatujen vierimetsiä hoidettiin talousmetsäkuntoon 120 kilometriä ja säävarmaa vierimetsää kaistalehakkuuna 338 kilometriä.
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto oli 104,7 (vuonna 2015: 109,1 ja 2014: 117,4) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 54,2 (2015: 57,9 ja 2014: 64,2) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto laski 4,4 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 3,7 miljoonaa. Konsernin liikevoitto oli 10,8 (2015: 11,9 ja 2014: 17,9) ja emoyhtiön 2,2 (2015: 3,0 ja 2014: 5,7) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 10,3 (2015: 10,9 ja 2014 15,2) ja emoyhtiössä 4,1 (2015: 5,2 ja 2014: 8,9). Konsernin voitto oli 7,6 (2015: 9,0 ja 2014: 14,1) ja emoyhtiön 0,8 (2015: 1,4 ja 2014: 1,4 ja 2013: 1,7) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 3,7 (2015: 4,6 ja 2014: 7,6) ja emoyhtiössä 0,9 (2015: 1,7 ja 2014: 2,5) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 3,1 (2015: 3,8 ja 2014: 6,1) ja emoyhtiössä 0,6 (2015: 1,7 ja 2014: 2,2) prosenttia.
Investoinnit ja rahoitus
Konsernin nettoinvestoinnit olivat 24,3 (2015: 28,1 ja 2014: 29,4) ja emoyhtiön 27,5 (2015: 31,2 ja 2014: 32,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 26,0 (2015: 28,2 ja 2014: 27,5) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,0 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 1,9 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 23,1 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.
Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 32,8 (2015: 34,0 ja 2014: 6,3) ja emoyhtiössä 32,8 (2015: 34,0 ja 2014: 6,3) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 75,1 (2015: 73,7 ja 2014: 83,4) prosenttia ja emoyhtiön 79,5 (2015: 77,7 ja 2014: 87,3) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 41,5 (2015: 40,5 ja 2014: 45,4) prosenttia ja emoyhtiössä 49,4 (2015: 47,1 ja 2014: 52,4) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.
Konsernin rakenne
Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2016 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Enerke Oy (100 %), PKS Sähkönsiirto Oy (100 %) ja SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
Osakkeet ja omistus
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2016 seuraavasti:
| Omistajayhteisöt | kpl | Osakkeita kpl | Osuus-% |
| Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy | 1 | 947 759 | 54,1 |
| Kunnat | 19 | 793 141 | 45,3 |
| Valtio | 1 | 8 000 | 0,5 |
| Yritykset | 2 | 1 100 | 0,1 |
| Yhteensä | 23 | 1 750 000 | 100,0 |
Yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.4.2016. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenistä Hilkka Hiltusen Ilomantsista ja Pertti Turusen Lieksasta uudelleen ja uudeksi hallituksen jäseneksi Timo Puustisen Joensuusta.
Yhtiön johto
Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana teollisuustyöntekijä Pertti Turunen sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, fysioterapeutti Pirjo Smolander ja maanviljelijä Matti Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Jorma Korhonen.
Tilintarkastus
Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.
Keskeiset riskit
Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit
Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.
Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.
Rahoitukselliset riskit
Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.
Mankala-vastuu
Yhtiöllä on 11,3 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.
Jakeluverkkotoiminnan riskit
Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidolla ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti. Vakiokorvausriskin taloudellisia vaikutuksia on rajoitettu myös vakuutuksella.
Henkilöstö
Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2016 keskimäärin 234 (2015: 253 ja 2014: 276). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 240 henkilöä ja tilikauden päättyessä 229 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 55 366,67 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 495 331,52 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 11 155 148,34 euroa.
Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2016 keskimäärin 58 (2015: 62 ja 2014: 64). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 59 ja tilikauden päättyessä 57 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 243 312,81 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 2 903 052,35 euroa.
Ympäristö
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n tavoitteena on viedä konsernin ympäristöpäämäärät toimintasuunnitelmiin ja käytännön toimintaan. Näitä periaatteita noudattavat koko konsernin lisäksi myös aliurakoitsijat ja yhteistyökumppanit. Ympäristöpäämääriin liittyvien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kukin liiketoimintayksikkö erikseen ja toteutumista seurataan vuosittain konsernin toiminnansuunnittelun yhteydessä.
Biosfäärialueen katseet Koitajoella
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppaniverkostoon, jossa kumppanuuden lähtökohtana on toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja sitoutua kehittämään omaa toimintaansa. Yksi biosfäärialuejärjestelmän keskeisistä tavoitteista onkin kehittää alueellisia ratkaisuja ympäristöongelmiin.
Biosfäärialueella käynnistyi vuonna 2016 Freshabit Koitajoki -hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja monimuotoisuutta itärajan vesistöissä. Keinoina ovat muun muassa valuma-alueiden kunnostukset, soiden ennallistaminen, lintuvesien ja rehevöityneiden järvien kunnostukset sekä kalatiehankkeet. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Biosfäärialueita on maailmassa 651 ja ne muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän, alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy mukana vähentämässä kasvihuonepäästöjä laajalla rintamalla.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy liittyi syyskuussa 2016 Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoon ja sitoutuu sen myötä seuraaviin toimiin:
- Huomioimme ympäristövaikutukset kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
- Tehostamme omia toimintaprosessejamme esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
- Sitoudumme Motivan valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja raportoimme siitä vuosittain
- Edistämme asiakkaiden energiansäästötoimia viestinnällä ja tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat tehostaa omaa energiankäyttöään.
- Edistämme sähkön pientuotannon ja GO-merkityn sähkön suosiota
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy liittyi uuteen valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen, joka kattaa vuodet 2017-22. Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt tukevat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja helpottavat myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
Näkymät vuodelle 2017
Yhtiön liikevoiton vuodelle 2017 ennakoidaan toteutuvan hieman edellistä vuotta pienempänä, mikä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 44 513 423 euroa, josta tilikauden voitto on 831 795 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.