HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2017
TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS
Suomen talouden positiivinen kehitys jatkui hyvänä vuoden 2017 aikana. Keskeisimpinä tekijöinä hyvään taloudelliseen kehitykseen olivat kauppakumppanimaiden hyvä talouskasvu ja euroalueen elvyttävä rahapolitiikka. Suomessa teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi jo toista vuotta peräkkäin ja kotimainen kysyntä jatkui voimakkaana. Lämpötilakorjattu sähkönkäytön kasvu oli noin 1,0 %.
Suomessa sähköä käytettiin vuonna 2017 85,5 terawattituntia (TWh), joka oli 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkönkäytön kasvu selittyy teollisuuden toimeliaisuuden lisääntymisenä. Teollisuuden sähkön käyttö oli noin 40,0 TWh, jossa oli kasvua noin 1,7 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 42,5TWh, jossa oli laskua noin 0,7 prosenttia lauhasta talvesta johtuen.
Sähkön käytöstä nettotuonnilla katettiin ennätykselliset 23,9 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 76,1 prosenttia. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (15 TWh) vaikka tuonti sieltä hieman laskikin edellisvuodesta. Tuonti Venäjältä säilyi edellisvuoden tasolla ollen 5,8 TWh. Vuonna 2017 Suomessa tuotetusta sähköstä (65,0 TWh) oli 80 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 24 prosenttia, ydinvoima 25 prosenttia, vesivoima 17 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaa 4 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 5,6 prosentia eli 4,8 TWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 57 prosenttia.
Suomessa sähkön tukkuhinnat pysyivät varsin maltillisena koko vuoden ollen noin 33 €/MWh. Loppuvuosi oli Suomessa hyvin sateinen ja Ruotsissa sekä Norjassa pitkän ajan keskiarvon mukainen. Hiilen, öljyn ja päästöoikeuksien hinnat nousivat 30 – 100 % vuoden 2017 jälkimmäisen puoliskon aikana. Vaikka Pohjoismaissa ei hiilellä tai öljyllä sähköä enää paljonkaan tuoteta, ne vaikuttavat pohjoismaiden tukkusähkön hintaan Saksaan ja muuhun Keski-Eurooppaan lisääntyneiden kaapeliyhteyksien myötä.
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA
Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1 114 miljoonaa kilowattituntia, joka oli 1,9 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen lasku johtui edellisvuotta lauhemmasta talvesta. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 106,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,5 prosentia suurempi kuin edellisenä vuonna.
Sähkökaupan liikevaihto oli 49,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 8 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon pienenemisen tärkein syy oli yhden merkittävän sähkönmyyntisopimuksen päättyminen kesken vuotta sekä edellisvuotta selvästi lämpimämpi talvi. Sähkön tukkumarkkinoiden haasteellisesta vuodesta sekä entisestään kireämmästä kilpailutilanteesta huolimatta onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme siten, että sähkökaupan myyntikate ja liikevoitto olivat tavoitteiden mukaisia.
Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 230 miljoonaa kilowattituntia, jossa kasvua edellisvuoteen oli yli 6 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 20 % normaalia vuotta suurempi ja kattoi noin viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Puntarikosken voimalaitoksen perusparannus saatiin päätökseen ja tuotanto aloitettiin joulukuussa. Syksyllä 2017 vesivoimalaitosten valvonta siirrettiin Empower IM Oy:lle. PKS Sähkönsiirto Oy:n käytönvalvonta keskittyy jatkossa pelkästään sähkönjakeluverkon käyttöön ja valvontaan.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2017 sähköä yhteensä noin 112 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 30 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 350 ja 600 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.
Vuoden aikana myytiin 199 uutta sähköliittymää, mikä on noin 17 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä aleni 30 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä 8 prosenttia. Liittymismaksutuloja kertyi 1,4 miljoonaa euroa. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 88 802.
Vuosi sujui sähkönjakelun kannalta erittäin rauhallisesti marraskuun loppuun asti. Joulukuussa lunta alkoi kertyä puihin ja johdoille aiheuttaen häiriöitä. Tilanne oli pahimmillaan joulukuun viimeisellä viikolla, jolloin sähköttömiä asiakkaita oli samanaikaisesti 16 000. Häiriönhoito sujui tehokkaasti ja siihen osallistui 250 sähkö- ja metsäalan ammattilaista. Käytössä oli myös viisi helikopteria ja kymmenen metsäkonetta. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta vakiokorvauksia asiakkaille kertyi maksettavaksi yli 12 tunnin katkoista noin 1,8 miljoona euroa.
Vuoden 2017 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Usean taajaman alueella maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 114 kilometriä. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin myös haja-asutusalueella 158 kilometrin johto-osuudella siirtämällä keskijänniteilmajohtoja tien varteen ja kaapeloimalla johtohaaroja 1000 voltin johtorakenteella. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä 540 kilometrin johto-osuuksilla. Vierimetsien hoito toteutettiin erittäin hyvässä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.
Loppukesästä 2017 PKS Sähkönsiirto Oy möi sähköverkkojen rakennuttamisen liiketoiminnan Rejlers Finland Oy:lle sekä verkostosuunnittelun ja verkkotietojen ylläpidon liiketoiminnat verkostourakointiyhtiö Enerke Oy:lle. Rakennuttamisen liiketoiminta käsitti sähköasemien, voimajohtojen sekä jakeluverkon investointi- ja kunnossapitohankkeiden rakennuttamisen, valvonnan ja turvallisuuskoordinoinnin. Verkostosuunnittelun liiketoiminta käsittää puolestaan siirto- ja jakeluverkon suunnittelun sekä verkkotietojen ylläpidon. Verkkoliiketoiminta keskittyy jatkossa strategiansa mukaisesti ydinosaamisiinsa verkkopääoman hallintaan ja verkkopalveluiden kehittämiseen.
LIIKEVAIHTO JA TULOS
Konsernin liikevaihto oli 106,3 (vuonna 2016: 104,7 ja 2015: 109,1) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 49,7 (2016: 54,2 ja 2015: 57,9) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 1,6 miljoonaa euroa ja emoyhtiön laski 4,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 13,8 (2016: 10,8 ja 2015: 11,9) ja emoyhtiön 2,3 (2016: 2,2 ja 2015: 3,0) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 12,9 (2016: 10,3 ja 2015 10,9) ja emoyhtiössä 4,6 (2016: 4,1 ja 2015: 5,2). Konsernin voitto oli 10,2 (2016: 7,6 ja 2015: 9,0) ja emoyhtiön 0,8 (2016: 0,8 ja 2015: 1,4) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 4,7 (2016: 3,7 ja 2015: 4,6) ja emoyhtiössä 0,9 (2016: 0,9 ja 2015: 1,7) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 4,0 (2016: 3,1 ja 2015: 3,8) ja emoyhtiössä 0,6 (2016: 0,6 ja 2015: 1,7) prosenttia.
INVESTOINNIT JA RAHOITUS
Konsernin nettoinvestoinnit olivat 30,4 (2016: 24,3 ja 2015: 28,1) ja emoyhtiön 34,9 (2016: 27,5 ja 2015: 31,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 30,7 (2016: 26,0 ja 2015: 28,2) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,3 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 3,1 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 26,3 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.
Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 31,5 (2016: 32,8 ja 2015: 34,0) ja emoyhtiössä 31,5 (2016: 32,8 ja 2015: 34,0) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 74,2 (2016: 75,1 ja 2015: 73,7) prosenttia ja emoyhtiön 79,6 (2016: 79,5 ja 2015: 77,7) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 41,6 (2016: 41,5 ja 2015: 40,5) prosenttia ja emoyhtiössä 50,3 (2016: 49,4 ja 2015: 47,1) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.
KONSERNIN RAKENNE
Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2017 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, Enerke Oy (100 %), PKS Sähkönsiirto Oy (100 %) ja SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
OSAKKEET JA OMISTUS
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2017 seuraavasti:
Omistajayhteisöt kpl Osakkeita kpl Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy 1 947 759 54,1
Kunnat 18 793 141 45,3
Valtio 1 8 000 0,5
Yritykset 2 1 100 0,1
Yhteensä 22 1 750 000 100,0
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2017. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenistä Jukka Kankkusen Kiteeltä ja Pirjo Smolanderin Tuusniemeltä uudelleen hallituksen jäseniksi.
YHTIÖN JOHTO
Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana teollisuustyöntekijä Pertti Turunen sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, fysioterapeutti Pirjo Smolander ja maanviljelijä Matti Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Jorma Korhonen.
TILINTARKASTUS
Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.
KESKEISET RISKIT
Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit
Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.
Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.
Rahoitukselliset riskit
Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.
Mankalavastuu
Yhtiöllä on 11,3 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.
Jakeluverkkotoiminnan riskit
Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti. Vakiokorvausriskin taloudellisia vaikutuksia on rajoitettu myös vakuutuksella.
Henkilöstö
Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2017 keskimäärin 228 (2016: 234 ja 2015: 253). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 229 henkilöä ja tilikauden päättyessä 226 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 55 100,00 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 530 166,74 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 10 812 073,92 euroa.
Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2017 keskimäärin 57 (2016: 58 ja 2015: 62). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 57 ja tilikauden päättyessä 56 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 248 440,87 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 2 895 191,60 euroa.
Ympäristö
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n tavoitteena on viedä konsernin ympäristöpäämäärät toimintasuunnitelmiin ja käytännön toimintaan. Näitä periaatteita noudattavat koko konsernin lisäksi myös aliurakoitsijat ja yhteistyökumppanit. Ympäristöpäämääriin liittyvien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kukin liiketoimintayksikkö erikseen ja toteutumista seurataan vuosittain konsernin toiminnansuunnittelun yhteydessä.
Kuurnaan suunnitteilla merkittävä hanke järvilohen pelastamiseksi
Kuurnan Voima Oy on jätti syyskuussa Aluehallintovirastoon lupahakemuksen Kuurnan tulvauoman kunnostamiseksi erittäin uhanalaisen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Kilometrin pituisesta tulvauomasta on mahdollista rakentaa koko Saimaan vesistön merkittävin Saimaan järvilohen lisääntymisalue ja Kuurnan Voima Oy haluaa osaltaan olla mukana toteuttamassa tätä projektia. Lupapäätöstä odotetaan kuluvan vuoden keväällä ja hanke valmistuisi vuoden 2019 loppuun mennessä.
Hanke mahdollistaisi toteutuessaan järvilohen luonnollisen elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Kuurnan tulvauoma on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta ja se tulisi tarvitsemaan toimiakseen jatkuvan, noin 35 m3/s suuruisen vedenjuoksutuksen uomaan. Hankkeen toteuttamisen mahdollistaa uuden pienvesivoimalaitoksen rakentaminen tulvauoman yhteyteen niin, että poikastuotantoalueelle johdettava virtaama saadaan hyödynnettyä sähkön tuotannossa. Tulvauomaan rakennettavan pienvoimalan avulla pystytään virtaavasta vedestä tuottamaan sähköä, sekä hyödyntämään kevättulvien vedet sähköntuotantoon niin, että juoksutettavasta vedestä ei synny merkittäviä lisäkustannuksia.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on mukana valtakunnallisessa energiatehokkuussopimuksessa, joka kattaa vuodet 2017-22. Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt tukevat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja helpottavat myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
NÄKYMÄT VUODELLE 2018
Yhtiön liikevoiton vuodelle 2018 ennakoidaan toteutuvan hieman edellistä vuotta pienempänä, mikä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 40 749 082 euroa, josta tilikauden voitto on 820 659 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.