HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Vuoden 2023 alkuvuotta sävyttivät keskustelut sähkön riittävyydestä, energiakriisistä ja erilaisista energiatukipaketeista. Suomessa säädettiin lait takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä, sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä sekä sähköalan väliaikaisesta voittoverosta. Myös sähkön myyntiin sovellettavaa arvonlisäveroa alennettiin 24 prosentista 10 prosenttiin vuoden 2022 joulukuun ensimmäisen päivän ja vuoden 2023 huhtikuun viimeisen päivän väliseksi ajaksi. Näiden toimien taustalla oli EU-maiden nopeasti hyväksymä asetus, jolla pyrittiin puuttumaan nopeasti nousseisiin korkeisiin energiahintoihin ja auttamaan kansalaisia ja yrityksiä, joihin energiakriisillä oli eniten vaikutusta. Suomen energiatilannetta rauhoitti merkittävästi, kun maailman kolmanneksi tehokkaimman ydinvoimalaitoksen Olkiluoto-3:n säännöllinen sähköntuotanto saatiin käyntiin 16.4.2023. Vuoden 2023 aikana saatiin myös tuulivoimakapasiteettia lisää noin 1500 MW.

Vuonna 2023 Suomessa käytettiin sähköä 79,8 terawattituntia (TWh), joka oli 2,3 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuuden sähkön käyttö oli 33 TWh, jossa oli laskua noin 6 % ja muu sähkön käyttö oli 47 TWh, joka oli noin 2 TWh suurempi kuin vuonna 2022.

Sähkön nettotuonti väheni 10,7 TWh eli lähes 86 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköä tuotiin enää 1,8 TWh, joka oli 2,2 % kokonaiskulutuksesta. Tuontisähköstä lähes kaikki tuli Ruotsista. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin vajaa 98 %. Vuonna 2023 Suomessa tuotetusta sähköstä (78 TWh) oli 94 % kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 17 %, ydinvoima 41 %, vesivoima 19 % sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 3 %. Tuulivoiman osuus oli 18,1 % eli 14,5 TWh.

Vuoden 2023 aikana kaasun ja sähkön hinnat laskivat Euroopassa. Suomessa sähkön hinta oli Euroopan toiseksi halvinta heti Ruotsin jälkeen. Suomessa keskihinta oli 56,6 €/MWh kun se edellisenä vuotena oli peräti 154 €/MWh. Vuoden 2023 aikana sähkön tukkuhintojen hintavaihtelut kasvoivat merkittävästi. Nähtiin erittäin karkeita ja myös matalia negatiivisia hintoja. Suurin syy hintavaihteluihin on ollut tuulivoimatuotannon osuuden kasvu samalla kun kiinteän ja joustavan kapasiteetin osuus on pienentynyt pohjoismaisessa energiajärjestelmässä. Sähkön hintojen volatiliteetti, jopa äärimmäisyyksistä toiseen, on tullut uusi normaali sähkömarkkinoilla.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 936 GWh, joka oli yli 7 % edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen väheneminen johtui edellisvuotta lämpimämmästä alkuvuodesta ja energiakriisin aiheuttamasta paineesta sähkön säästämiseen.

Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 202,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto aleni sähkön vähittäishintojen laskun myötä, kun sähkön tukkumarkkinahinnat palasivat 2023 poikkeuksellisen kriisivuoden jälkeen lähemmäksi pitkän aikavälin hintatasoa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n sähkönmyyntituotteiden hinnoittelu perustuu tukkumarkkina- ja sähköjohdannaishintoihin. Johdannaisilla pyritään suojautumaan markkinahintojen muutoksia vastaan riskipolitiikassa määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

Sähkökaupan liikevaihto oli 99,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes 21 % edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat erityisesti sähkön vähittäishintojen lasku ja lämpimästä alkuvuodesta johtuva sähkön kulutuksen pieneneminen. Asiakastase kasvoi toista vuotta peräkkäin ja erityisesti markkinaehtoiset palvelut Priima- ja PriimaPlus mahdollistivat asiakasmäärän merkittävän kasvun vuoden 2023 aikana.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli noin 223 GWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli noin 25 %. Toteutunut tuotanto oli normaalin vuoden tasolla ja kattoi vajaa 24 % yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Tuotantomäärän kasvuun vaikutti erityisesti hyvä vesi tilanne, voimalaitosten hyvä käytettävyys ja Kuurnan voimalaitoksen peruskorjaushankkeen jälkeinen täysi tuotantovuosi.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2023 sähköä yhteensä noin 177 GWh. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin   28 % myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 250 – 500 GWh välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 150 uutta sähköliittymää, mikä on noin 11 % edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä väheni 10 % ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä väheni noin 11 %. Aurinkopaneelien suosio kasvoi toimialueella edelleen voimakkaasti. Vuoden 2023 aikana jakeluverkkoon liitettiin 681 uutta aurinkosähköjärjestelmää, jolloin kokonaismäärä vuoden lopussa oli 2 710 kappaletta ja nimellisteho 21,3 MVA. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 87 356.

Vuosi 2023 oli varsin rauhallinen sähkön jakeluhäiriöiden osalta. Vuoden aikana oli keski- ja pienjännitevikoja noin 36 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden aikana oli kolme suurhäiriötä, joiden korjaustoimet pystyttiin tekemään ripeästi. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista johtuen, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia yli 12 tunnin katkoista kertyi alle 0,1 M€.

Vuoden 2023 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Verkostoinvestointien painopiste on siirtynyt haja-asutusalueen sähköverkon uusimiseen. Haja-asutusalueella 20 kV runkojohtoja uusittiin maakaapeloimalla ja tienvarsi-ilmajohtoja rakentamalla. Osa 20 kV johtohaaroista uusittiin 1 kV maakaapelirakenteilla. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 39,2 M€ ja verkostoa uusittiin yhteensä 800 km matkalta. Lisäksi Polvijärven ja Saarion sähköasemat sekä Enon, Polvijärven ja Uskalin päämuuntajat uusittiin. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa. Vuoden 2023 aikana suunniteltiin, kilpailutettiin ja valmistauduttiin uusien etäluettavien mittareiden vaihtoprojektiin. Etäluettavat mittarit vaihdetaan uusiin varttimittauksen mahdollistamiin mittareihin vuosien 2024 – 2027 aikana.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 202,8 (vuonna 2022: 215,5 ja 2021: 173,9) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 100,4 (2022: 126,3 ja 2021: 76,8) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto laski 12,7 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 25,9 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 25,7 (2022: 23,5 ja 2021: 18,8) ja emoyhtiön -1,8 (2022: -0,8 ja 2021:

-5,7) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 12,7 (2022: 10,9 ja 2021: 10,8) ja emoyhtiössä -1,7 (2022: -0,7 ja 2021: -7,4). Konsernin voitto oli 18,5 (2022: 14,7 ja 2021: 15,2) ja emoyhtiön 6,3 (2022: 3,4 ja 2021: 5,0) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 6,8 (2022: 6,4 ja 2021: 5,6) ja emoyhtiössä -0,5 (2022: -0,2 ja 2021: -1,4) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 5,8 (2022: 4,8 ja 2021: 5,2) ja emoyhtiössä -1,1 (2022: -1,8 ja 2021: -2,2) prosenttia. 

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 43,2 (2022: 43,9 ja 2021: 42,9) ja emoyhtiön 44,1 (2022: 37,6 ja 2021: 34,7) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 39,2 (2022: 33,2 ja 2021: 31,8) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,4 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 2,9 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 34,9 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 60,8 (2022: 42,3 ja 2021: 65,1) ja emoyhtiössä 43,3 (2022: 23,5 ja 2021: 45,1) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 64,5 (2022: 56,1 ja 2021: 64,4) prosenttia ja emoyhtiön 75,8 (2022: 67,0 ja 2021: 75,9) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 40,0 (2022: 33,8 ja 2021: 38,4) prosenttia ja emoyhtiössä 51,1 (2022: 44,4 ja 2021: 50,0) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2023 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %) ja Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. 

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2023 seuraavasti:

Omistajayhteisöt	kpl	Osakkeita kpl	Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy	1	947 759	54,1
Kunnat	17	793 141	45,3
Valtio	1	8 000	0,5
Yritykset	2	1 100	0,1
Yhteensä	21	1 750 000	100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.5.2023. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisesta jäsenestä Jarkko Toivasen Tuusniemeltä uudelleen ja uudeksi hallituksen jäseneksi Tarja Timosen Kiteeltä.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen 4.5.2023 saakka ja siitä lukien puheenjohtajana kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, varapuheenjohtajana vararehtori Solja Törnqvist sekä jäseninä koneenkuljettaja Risto Ikonen, maanviljelijä Matti Timonen, maanviljelijä Jarkko Toivanen, toimitusjohtaja Timo Elo ja 4.5.2023 alkaen tietotuotannon esihenkilö Tarja Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Tuure Aho.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Moore Idman Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä sähkömarkkinoiden hinta-alueiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 12,84 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön.

Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Sähköverkolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä korjauskustannuksia. Vahingot aiheuttavat asiakkaille pitkittyneistä sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa.

Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä linjakaduista mahdollisuuksien mukaan puuvarmoja. Lisäksi on varmistettu, että häiriöiden korjaamisen on riittävästi resursseja. Käytännössä se tarkoittaa, että tytäryhtiö Enerke Oy:n sekä laajan sopimusurakoitsijaverkoston korjausresurssit ovat kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteiden niin vaatiessa. Myös verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2023 keskimäärin 341 (2022: 325 ja 2021: 312). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 332 henkilöä ja tilikauden päättyessä 349 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 42 745,22 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 444 075,73 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 17 895 094,92 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2023 keskimäärin 59 (2022: 57 ja 2021: 56). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 59 ja tilikauden päättyessä 59 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 217 879,46 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 451 249,60 euroa. 

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin. Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsevät paitsi omia käytännön tekoja, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaan houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Ympäristövahinkojen estäminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, riskikohteiden kartoittamisella ja varautumissuunnitelmien päivittämisellä.
• Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Omien toimintaprosessien tehostaminen esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Asiakkaiden energiansäästötoimien edistäminen viestinnällä sekä tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Ympäristövaikutuksien minimoiminen sähköverkon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on jäsenenä UNESCON MaB-ohjelmaan kuuluvan Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuusverkostossa, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ihmisen ja ympäristön välisen suhteen parantaminen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Globaalissa yhteistyöverkostossa on 738 aluetta 134 maassa ja Suomessa biosfäärialueita on Pohjois-Karjalassa ja Saaristomerellä.

Olemme myös mukana Joensuun kaupungin ilmastokumppaniverkostossa, jonka tavoitteena on yhdessä mahdollistaa Joensuun hiilineutraalius vuoteen 2025. Lisäksi olemme sitoutuneet Energiateollisuuden vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen.

NÄKYMÄT VUODELLE 2024

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2024 ennakoidaan toteutuvan edellisen vuoden tasolla.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 32 778 576 euroa, josta tilikauden voitto on 6 283 390 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.