Energiamurros vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi
Ukrainan sota jatkui toista vuotta ja vaikutti Euroopan talouskasvuun ja energia-alaan monin tavoin. Suomen talouskasvu hidastui taantumaan jääden jälleen alle EU-maiden keskiarvon. Vuoden aikana korkotasot jatkoivat nousuaan, mikä näkyi selkeästi investointien rahoituskustannuksissa ja kasvaneessa varovaisuudessa investointipäätöksissä. Kuluttajien luottamus talouteen nousi alkuvuodesta, mutta kääntyi loppuvuodesta laskusuuntaan.
Aiemmin venäläisistä energialähteistä riippuvaiset Euroopan maat onnistuivat energiakriisin alettua hankkimaan nopeasti sähkön tuottamiseksi tarvitsemansa korvaavat polttoaineet vaihtoehtoisista lähteistä. Tämä rauhoitti laajoja sähkömarkkinoita merkittävästi ja energiakriisi alkoi keväällä väistymään. Suomessa koettiin kuitenkin alkuvuodesta hetkittäistä sähköpulan uhkaa, minkä vuoksi sähköverkkoyhtiöt nostivat varautumisen tasoa.
Euroopassa paljon käytettyjen kivihiilen ja maakaasun markkinahinnat laskivat koko vuoden ajan, pohjoismaiden vesitilanne vahvistui ja Olkiluoto 3 ydinvoimalaitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkoi huhtikuussa. Pääosin näistä markkinatekijöistä johtuen sähkön vuosikeskihinta laski Suomessa edellisvuodesta 64 prosenttia ja oli toistamiseen Euroopan toiseksi halvinta. Sähköntuotannon rakennemuutoksen vuoksi markkinahintojen suurikin vaihtelu tuli jäädäkseen.
Kokonaisuudessaan sähkön käyttö väheni Suomessa reilulla kahdella prosentilla 80 terawattituntiin. Teollisuuden sähkönkäyttö väheni 6 prosenttia ja muu sähkönkäyttö puolestaan hieman kasvoi. Sähkön vuositason nettotuonti väheni lähes 86 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja eniten sähköä Suomeen tuotiin Ruotsista. Sähköntuotannosta noin 94 prosenttia tuotettiin hiilineutraalisti ja se pudotti hiilidioksidipäästöjä 38 prosenttia edellisvuodesta. Tuulivoima kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta ja ydinvoiman osuus 38 prosenttia Olkiluoto 3:n tuotannon käynnistyttyä. Säätökykyisellä vesivoimalla tuotettiin lähes viidennes maassamme kulutetusta sähköstä.
PKS-konsernin liikevaihto oli 203 miljoonaa euroa ja liikevoitto 25,7 miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevaihto oli 100 miljoonaa euroa, johon vaikutti eniten vähittäishintojen lasku ja lämpimämmän alkuvuoden pienempi sähkön kulutus. Asiakasmäärää onnistuttiin kasvattamaan koko vuoden aikana.
PKS:n oma sähköntuotanto oli 223 gigawattituntia ja kasvoi edellisvuodesta 25 prosenttia hyvän vesitilanteen, voimalaitosten hyvän käytettävyyden ja Kuurnan voimalaitoksen revision jälkeisen täyden tuotantovuoden vuoksi.
Omalla vesivoiman tuotannolla katettiin lähes 24 prosenttia toimialueella käytetystä sähköstä.
Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla peruskorjattiin Saarion voimalaitos. Yhtiön omalla vastuullisella vesivoimatuotannolla on merkittävä taloudellinen vaikutus yhtiölle, sähkönkäyttäjille, huoltovarmuudelle ja koko maakunnalle. Vuosi oli ensimmäinen, kun lähes 100 prosenttia PKS:n kaikesta tuotannosta oli päästötöntä.
PKS Sähkönsiirto Oy jatkoi sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentamista suunnitellusti. Verkostoinvestointien painopiste oli edellisvuoden tapaan haja-asutusalueiden sähköverkkojen uusimisessa. Vuosi oli verkostohäiriöiden osalta verrattain rauhallinen. Verkostoalueella koettiin vuoden aikana vain muutama suurhäiriö, joiden korjaustyöt onnistuttiin kuitenkin suorittamaan nopeasti.
Enerke Oy on vakiinnuttanut asemaansa ympäri Suomea 16 eri paikkakunnalla. Vuoden aikana valmistuneiden töiden määrä oli Enerken historian suurin ja se saavutti ensimmäistä kertaa yli 70 miljoonan euron liikevaihdon. Palveluissa myynnin kasvua tehtiin erityisesti tietoliikenneverkkojen ja sähköasemien rakentamisessa.
Haluan kiittää koko konsernin henkilöstöä hyvästä ja sinnikkäästä työstä asiakkaidemme hyväksi sekä jaksamisesta välillä kuormittavissakin hetkissä. Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille, yhteistyökumppaneille, yhtiön hallinnolle ja omistajille.
Tuure Aho
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy