HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2018
TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS
Suomessa vuoden 2018 alun hyvä talouden kasvukehitys alkoi hidastua loppuvuotta kohti mentäessä. Erityisesti vientisektorilla koettiin pettymyksiä, mutta myös yksityinen kulutus supistui loppuvuodesta. Kuitenkin talous kehittyi positiivisesti BKT:n kasvun ollen noin 2,4 % vaikkakin se jäi edellisen vuoden 3,0 % tasosta. Talouden hyvä vire näkyi myös sähkön käytön kasvuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Lämpötilakorjattu sähkönkäytön kasvu oli noin 1,6 %.
Suomessa käytettiin kertomusvuonna sähköä 87,0 terawattituntia (TWh), joka oli noin 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkönkäyttö kasvoi sekä teollisuudessa että asumisen, maatalouden ja palvelujenkin puolella. Teollisuuden sähkön käyttö oli 41 TWh, jossa oli kasvua noin 2 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 45 TWh, jossa oli kasvua noin 3,0 prosenttia.
Sähkön tuonti oli viime vuonna edelleen Euroopan ennätystasoa ollen noin 23 prosenttia, vaikka tuonti laskikin noin 2 prosenttia. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin 77 prosenttia. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (14 TWh) vaikka tuonti sieltä hieman laskikin edellisvuodesta. Sitä vastoin tuonti Venäjältä kasvoi yli kolmenneksen ollen 7,9 TWh. Vuonna 2018 Suomessa tuotetusta sähköstä (67,0 TWh) oli 79 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 24 prosenttia, ydinvoima 25 prosenttia, vesivoima 15 prosenttia sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 7 prosentia eli 6,1 TWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli reilu 26 prosenttia.
Suomessa sähkön tukkuhinta nousi viime vuonna keskimäärin 41 prosenttia ollen noin 47 €/MWh. Tukkuhintaa nosti Pohjoismaiden poikkeuksellisen kuiva kesä ja selvästi aiempaa kylmempi talvi. Kuiva kesä vaikutti erityisesti Norjan ja Ruotsin vesivarantoihin, jotka laskivat ennätysalhaisiksi. Sähkön hinnan nousuun vaikutti myös kohonneet päästöoikeuksien hinnat, jotka nousivat lähes 25 euroon.
Vuoden 2018 aikana toimialalla tapahtui toiminnan uudelleen järjestelyjä sähkön myyntitoimintojen osalta. Savon Voima, Jyväskylän Energia, Kuopion Energia ja Lappeenrannan Energia perustivat uuden sähkönmyyntiin ja energiapalveluihin keskittyvän Väre Energia Oy:n, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2019 alussa. Myös kainuulainen Loiste ja lappilainen Energiapolar ilmoittivat syksyllä 2018 sähkönmyyntitoimintojen yhdistämisestä uudeksi Loiste Sähkönmyynti Oy:ksi.
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA
Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1 114 miljoonaa kilowattituntia, joka oli sama kuin edellisenä vuotena. Konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 114,1 miljoonaa euroa, mikä on noin 7,4 prosentia suurempi kuin edellisenä vuonna. Sähkökaupan liikevaihto oli 52,5 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti sähkön tukkuhinnoissa tapahtuneet muutokset, jotka heijastuivat sähkön vähittäismyyntihintoihin. Sähkön kireästä kilpailutilanteesta huolimatta onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme siten, että sähkökaupan myyntikate ja liikevoitto olivat tavoitteiden mukaisia. Vuoden 2018 aikana Pohjois-Karjalan Sähkö ja pirkanmaalainen Leppäkosken Energia aloittivat yhteistyön, jossa Leppäkosken Energia otti käyttöönsä PKS:n kehittämän sähköisen palvelualustan ja alkoi myydä pörssihintoihin perustuvia Priima-älysähkösopimuksia omassa tuotevalikoimassaan. Yhteistyömalli on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Molemmat yhtiöt jatkavat sähkökauppaansa normaalisti itsenäisinä yhtiöinä, hankkivat tukkusähkön ja hinnoittelevat tuotteensa itse kilpaillen markkinoilla omilla vahvuuksillaan.
Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 198 miljoonaa kilowattituntia, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 14 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 4 % normaalia vuotta suurempi ja kattoi vajaan viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Kesällä 2018 käynnistettiin Laurinvirta- projekti pienvesivoimalaitoksen ja vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamiseksi Kuurnan Voima Oy:n ohijuoksutuskanavaan. Hanke on aikataulutettu valmistuvaksi vuoden 2019 aikana.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2018 sähköä yhteensä noin 122 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 30 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 320 … 500 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista. Vuoden aikana myytiin 225 uutta sähköliittymää, mikä on noin 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä aleni 5 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä kasvoi 21 prosenttia. Liittymismaksutuloja kertyi noin 2,0 miljoonaa euroa. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 88 568.
Vuosi 2018 oli häiriönhoidon kannalta melko rauhallinen tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Näiden kahden kuukauden aikana syntyi noin puolet koko vuoden vikamääristä. Tammi- ja helmikuun aikana tarkastettiin koko 20 kV:n verkko vuoden 2017 joulukuussa alkaneiden laajojen tykkyhäiriöiden jäljiltä. Helikopteritarkastuksissa havaittiin tuhansia sähkölinjoille kallellaan olevia puita, jotka käytiin poistamassa. Häiriönhoito ja ennakoiva häiriönhoito sujui tehokkaasti ja siihen osallistui sekä sähkö- että metsäalan ammattilaisia. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia kertyi yli 12 tunnin katkoista noin 0,2 miljoona euroa.
Vuoden 2018 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Usean taajaman alueella maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 200 kilometriä. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin myös haja-asutusalueella 276 kilometrin johto-osuudella siirtämällä keskijänniteilmajohtoja tien varteen ja kaapeloimalla johtohaaroja 1000 voltin johtorakenteella. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä 570 kilometrin johto-osuuksilla. Vierimetsien hoito toteutettiin erittäin hyvässä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.
LIIKEVAIHTO JA TULOS
Konsernin liikevaihto oli 114,2 (vuonna 2017: 106,3 ja 2016: 104,7) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 52,7 (2017: 49,7 ja 2016: 54,2) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 7,8 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 3,0 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 13,1 (2017: 13,8 ja 2016: 10,8) ja emoyhtiön 0,5 (2017: 2,3 ja 2016: 2,2) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 11,5 (2017: 12,9 ja 2016 10,3) ja emoyhtiössä 0,9 (2017: 4,6 ja 2016: 4,1). Konsernin voitto oli 9,5 (2017: 10,2 ja 2016: 7,6) ja emoyhtiön 0,8 (2017: 0,8 ja 2016: 0,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 4,3 (2017: 4,7 ja 2016: 3,7) ja emoyhtiössä 0,2 (2017: 0,9 ja 2016: 0,9) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 3,6 (2017: 4,0 ja 2016: 3,1) ja emoyhtiössä -0,1 (2017: 0,6 ja 2016: 0,6) prosenttia.
INVESTOINNIT JA RAHOITUS
Konsernin nettoinvestoinnit olivat 27,1 (2017: 30,4 ja 2016: 24,3) ja emoyhtiön 28,2 (2017: 34,9 ja 2016: 27,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 27,1 (2017: 30,7 ja 2016: 26,0) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,9 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 2,6 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 22,7 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen. Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 30,3 (2017: 31,5 ja 2016: 32,8) ja emoyhtiössä 30,3 (2017: 31,5 ja 2016: 32,8) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 73,2 (2017: 74,2 ja 2016: 75,1) prosenttia ja emoyhtiön 81,7 (2017: 79,6 ja 2016: 79,5) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 41,5 (2017: 41,6 ja 2016: 41,5) prosenttia ja emoyhtiössä 52,2 (2017: 50,3 ja 2016: 49,4) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.
KONSERNIN RAKENNE
Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2018 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, Enerke Oy (100 %), PKS Sähkönsiirto Oy (100 %) ja SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
OSAKKEET JA OMISTUS
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2018 seuraavasti:
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2018. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenistä Pauli Baun Ilomantsista ja Matti Timosen Nurmeksesta uudelleen hallituksen jäseniksi.
YHTIÖN JOHTO
Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana teollisuustyöntekijä Pertti Turunen sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, fysioterapeutti Pirjo Smolander ja maanviljelijä Matti Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, energianeuvos Jorma Korhonen.
TILINTARKASTUS
Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.
KESKEISET RISKIT
Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit
Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne. Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.
Rahoitukselliset riskit
Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.
Mankalavastuu
Yhtiöllä on 11,3 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankalaperiaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.
Jakeluverkkotoiminnan riskit
Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti. Vakiokorvausriskin taloudellisia vaikutuksia on rajoitettu myös vakuutuksella.
HENKILÖSTÖ
Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2018 keskimäärin 231 (2017: 228 ja 2016: 234). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 226 henkilöä ja tilikauden päättyessä 236 henkilöä. Konsernissa maksettiin
toimitusjohtajille yhteensä 581 114,48 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 11 774 252,76 euroa. Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2018 keskimäärin 55 (2017: 57 ja 2016: 58). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 56 ja tilikauden päättyessä 54 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 277 084,32 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 2 821 659,80 euroa.
YMPÄRISTÖ
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n tavoitteena on viedä konsernin ympäristöpäämäärät toimintasuunnitelmiin ja käytännön toimintaan. Näitä periaatteita noudattavat koko konsernin lisäksi myös aliurakoitsijat ja yhteistyökumppanit. Ympäristöpäämääriin liittyvien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kukin liiketoimintayksikkö erikseen ja toteutumista seurataan vuosittain konsernin toiminnansuunnittelun yhteydessä.
Kuurnan järvilohen poikastuotantoalueen rakentaminen käynnistyi
Alkukesästä 2018 Kuurnan Voima Oy:lle ja Laurinvirta Oy:lle myönnettiin kaikki poikastuotantoaluehankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat. Laurinvirta-projektiksi nimetyn hankkeen rakennustyöt aloitettiin elokuussa. Projektin aikana rakennetaan Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, joka palvelee erityisesti Saimaan uhanalaista järvilohta sekä taimenta. Samassa yhteydessä tulvauoman suulle rakennetaan pienvesivoimalaitos, joka turvaa poikastuotantoalueen tarvitseman riittävän vedensaannin. Hankkeen avulla järvilohelle saadaan luotua 5 – 7 hehtaarin suuruinen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, jossa virtaa jatkuva 30 – 40 m3/s suuruinen vesimäärä. Toteutettava alue on luonteeltaan matala ja leveä koski. Alueen käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Saimaan järvilohikantojen vahvistamiseen tähtäävä hanke vastaa hallituksen kärkihankkeen ”Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen” tavoitteita. Kärkihankkeen tavoitteena on muun muassa kehittää ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa. Tämä Kuurnan Voima Oy:n vireille panema vapaaehtoinen hanke on esimerkki siitä, kuinka kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet voidaan onnistuneesti sovittaa yhteen. Pielisjoen hanketta ovat olleet suunnittelemassa Kuurnan Voima Oy, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä UPM-Kymmene Oyj.
NÄKYMÄT VUODELLE 2019
Yhtiön liikevoiton vuodelle 2019 ennakoidaan toteutuvan hieman edellistä vuotta pienempänä, mikä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 37 003 571 euroa, josta tilikauden voitto on 839 488 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.