Suurten investointien aika
Maailmankauppa hidastui vuonna 2018 kaupan esteiden ja muiden poliittisten epävarmuuksien lisääntyessä, minkä johdosta myös Suomen talouskasvu hidastui. Bruttokansantuote Suomessa kasvoi hieman edellisvuotta vähemmän, mutta siitä huolimatta työllisyysaste ylitti 72 prosentin rajan. Talonrakennusinvestoinnit kasvoivat voimakkaasti jo neljättä vuotta peräkkäin. Pohjois-Karjalan yrityssektorin hyvä vire jatkui vuonna 2018 ja varsinkin rakennustoimialan kasvu oli koko valtakunnan nopeinta. Sen sijaan maakunnan väestömuutos oli edelleen negatiivinen, joskin vähennys oli puolet pienempi kuin edellisenä vuonna.
Suomessa käytettiin sähköä vuonna 2018 yhteensä 87 terawattituntia, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkön tukkuhinta nousi keskimäärin 41 prosenttia ja hinnat olivat yhtä korkealla viimeksi vuonna 2011. Tukkuhintaa nostivat päästöoikeuksien hintojen nousu sekä kuiva kesä, jonka vuoksi vesivoimaa oli tarjolla niukasti. Talvi 2018 oli myös selvästi aiempaa kylmempi.
Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n (PKS) toimialueella oli 1 114 miljoonaa kilowattituntia, joka oli sama kuin edellisenä vuotena. Yhtiön omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 198 miljoonaa kilowattituntia, joka oli runsaat neljä prosenttia normaalia vuotta suurempi ja kattoi vajaan viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä.
Laurinvirta-projekti on hyvä esimerkki siitä, kuinka laajalla yhteistyöllä voidaan paikallisesti sovittaa yhteen kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet.
Jorma Korhonen
PKS:n tytäryhtiö Kuurnan Voima Oy ryhtyi rakentamaan Pielisjoessa sijaitsevan vesivoimalaitoksen tulvauomaan eli Laurinvirtaan järvilohen poikastuotantoaluetta sekä siihen liittyvää pienvesivoimalaitosta. Uhanalaisen järvilohen suojelussa on poikastuotantoalueiden rakentaminen katsottu olevan nykytilanteessa tehokkain ratkaisu järvilohen kannan vahvistamiseksi. Kuurnan vesivoimalaitoksen kilometrin pituiseen tulvauomaan tulee Saimaan vesistön merkittävin järvilohen lisääntymisalue. Laurinvirta-projekti on hyvä esimerkki siitä, kuinka laajalla yhteistyöllä voidaan paikallisesti sovittaa yhteen kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet. Projekti valmistuu vuoden 2019 lopulla.
PKS Sähkönsiirto Oy jatkoi säävarman sähköverkon rakentamista suunnitellusti ja vuoden 2019 lopussa yli puolet yhtiön sähkönkäyttäjistä on säävarman verkon piirissä. Taajama-alueilla sähköverkko maakaapeloidaan, mutta taajamien ulkopuolella sähköverkkoa uusitaan kaapeloinnin lisäksi siirtämällä avojohtoja maanteiden varteen. Toimitusvarmuutta parannetaan myös leventämällä keskijänniteverkon johtokatuja ja hoitamalla johtokatujen vierimetsiä. Yhtiön tavoitteena on uusia sähköverkosto mahdollisimman kustannustehokkaita keinoja käyttäen, jotta verkkopalvelumaksujen korotustarve pysyisi kohtuullisena. Yhtiö investoi sähkönjakeluverkon toimitusvarmuuden parantamiseen vuosittain lähes 30 miljoonaa euroa ja investointitahti tulee jatkumaan tässä laajuudessa vuoteen 2044 saakka.
Konsernissamme sähköverkoston urakointipalveluja tuottavat Enerke Oy ja sen tytäryhtiö SLT Consults Oy. Molemmat yhtiöt laajensivat toimintaansa ja niiden kannattavuus oli erinomainen. PKS-konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta ja konsernin kannattavuus säilyi hyvänä.
Esitän parhaat kiitokset yhteistyöstä asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja koko henkilöstölle sekä kiitokset luottamuksesta yhtiön hallinnolle ja omistajille.
Jorma Korhonen
toimitusjohtaja, energianeuvos