Laurinvirran voimalan rakentaminen käynnistyi
Vuosi oli suurelta osin valmistautumista Laurinvirran uuden pienvoimalan ja poikastuotantoalueen rakentamiseen, Puhoksen voimalan peruskorjaukseen sekä vuonna 2020 alkavaan Kuurnan voimalaitoksen peruskorjaukseen. Kunnossapitotoimista suurin yksittäinen kokonaisuus oli loppusyksystä valmistunut Saarion voimalaitospadon peruskunnostus. Voimalaitospatoja on nyt kunnostettu viitenä vuonna peräkkäin ja yhtiön patorakenteista on korjaamatta enää neljäsosa.
Laurinvirran voimalaitosrakentaminen aloitettiin 13.8.2018. Elokuussa alkoivat lisäksi Kuurnan 110 kV sähköaseman uudistustyöt. Molemmat hankkeet valmistuvat 2019 toisella neljänneksellä. Voimalaitosten, sähköasemien ja patorakenteiden uusiminen sen verran voimakasta, että voimantuotantoon henkilövahvuutta lisättiin yhdellä määräaikaisella työntekijällä.
Kuivan ja lämpimän kesän vaikutukset vesivoimantuotantoon jäivät varsin vähäisiksi.
Jari von Becker
Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Suomen vaihtelevassa säässä esiintyy välillä kylmiä, välillä lämpimiä ajanjaksoja. Sekaan sattuu sitten keskimääräistä huomattavasti lämpimämpiä vuosia, kuten 2018. Tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1 – 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu pitkän ajan tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10 – 15 vuodessa. Yleensä korkeampi keskilämpötila tarkoittaa pienempää vuotuista sademäärää. Itä-Suomessa kevään sademäärät olivat lähellä tavanomaista, mutta kesää kohti mentäessä sademäärät pienenivät selvästi.
Vähäiset sadekertymät yhdistettynä lämpimän kesän aiheuttamaan kovaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi. Kuivuuden vaikutukset vesivoimantuotantoon jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi. Vuoteen 2017 verrattuna kokonaistuotanto laski, mutta vähäsateisesta vuodesta huolimatta kokonaistuotanto ylitti keskimääräisen vuosituotannon ja oli lähes 198 GWh.
Viime vuosina tehdyt kunnossapitoinvestoinnit ongelmakohtiin, laitosten uusinnat, sekä varsinkin käytönvalvonnan ja tuotannonsuunnittelun ulkoistaminen paransivat laitosten käytettävyyttä ja mahdollistavat nyt paremman tuotannon kuivempinakin vuosina. Kunnossapitomittarein mitattuna päästiin yksittäisen häiriötapahtuman aiheuttamassa seisokkiajassa ja häiriön kokonaiskustannuksissa ennätyksellisen alhaisiin kustannusvaikutuksiin.
Sähkön tuotantoyksikkö ylläpitää, kehittää ja toteuttaa kustannustehokkaasti sekä innovatiivisesti ympäristöarvot ja turvallisuus vastuullisesti huomioiden yhtiön vesivoimalaitoksia siten, että voimalaitosten tuotanto ja tuotannon arvo säilyvät hyvällä tasolla.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy omistaa yhdeksän vesivoimalaitosta sekä Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnan Voima Oy:n vesivoimalaitoksesta, sekä Kuurnan Voima Oy:n omistamasta Laurinvirta Oy:sta, 89 prosenttia. Vesivoimalaitosten keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä 195 miljoonaa kilowattituntia. Vesivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.