HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2019

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Suomessa talouskasvu vuonna 2019 oli hyvin laaja-alaista. Kasvun painopiste kohdistui ulkomaiseen kysyntään, jonka seurauksena vienti lisääntyi kotimaista kysyntää nopeammin. Vienti kasvoi erityisesti palveluviennin ja laivatoimituksien seurauksena, mutta myös kotimainen yksityinen kulutus kasvoi työllisyyden kohentuessa ja ansiotasojen noustessa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT kasvoi noin 1,5 % kun se edellisenä vuotena oli noin 2,4 %.

Suomessa sähköä käytettiin vuonna 2019 86,0 terawattituntia (TWh), joka oli 1,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkön kulutus laski erityisesti teollisuudessa, jossa metsäteollisuuden osuus laskusta oli noin kaksi kolmannesta. Teollisuuden sähkön käyttö oli 39 TWh, jossa oli laskua 4,4 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 45 TWh, joka pysyi samalla tasolla kuin 2018.

Sähkön tuonti oli edellisen vuoden tasolla ollen noin 23 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin 77 prosenttia. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (16 TWh), jossa kasvua oli yli 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjältä tuonti sitä vastoin hieman laski ollen noin 7,6 TWh. Vuonna 2019 Suomessa tuotetusta sähköstä (66,0 TWh) oli 82 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 26 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 14 prosenttia sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 3 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 7 prosentia eli 6,0 TWh.

Suomessa sähkön tukkuhinta laski vuoden 2019 aikana lähes kuusi prosenttia ollen noin 45 €/MWh. Tästä huolimatta sähkön hinta Suomessa oli noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Tämä johtui Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien kapasiteetin riittämättömyydestä. Suomessa sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan kun Ruotsissa se on päinvastoin. Suomen ja Ruotsin välille on suunnitteilla uusia siirtoyhteyksiä, joiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Kuten aiempinakin vuosina, myös vuonna 2019, toimialalla kuultiin toimintojen uudelleen järjestelyistä sähkön myyntitoimintojen osalta. Vantaan Energia, Lahti Energia, Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Oulun Sähkönmyynnin osakkaat ja Pori Energia ilmoittivat yhdistävänsä voimansa ja perustavansa uuden sähkönmyyntiyhtiön. Yhtiön on määrä aloittaa toimintansa 1.4.2020.

 

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1 096 miljoonaa kilowattituntia, joka oli 2,0 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen lasku johtui edellisvuotta lauhemmasta talvesta.

Konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 120,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 5,9 prosentia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Sähkökaupan liikevaihto oli 51,3 miljoonaa euroa, mikä on reilu 2 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon pienenemiseen vaikutti erityisesti edellisvuotta selvästi lämpimämpi talvi. Sähkön kireästä kilpailutilanteesta huolimatta onnistuimme sopeuttamaan toimintaamme siten, että sähkökaupan myyntikate ja liikevoitto olivat tavoitteiden mukaisia.

Vuoden 2019 aikana Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja Lännen Omavoima solmivat yhteistyösopimuksen, joka mahdollisti Lännen Omavoiman ryhtymisen myymään Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kehittämiä sähköenergiatuotteita Priimaa ja Priimaplussaa omassa tuoterepertuaarissaan. Vuonna 2018 vastaavan kaltainen sopimus solmittiin Leppäkosken Energian kanssa. Tavoitteena on laajentaa yhteistyöverkkoa myös tulevina vuosina. Mainitut yhtiöt jatkavat sähkökauppaansa normaalisti itsenäisinä yhtiöinä, hankkivat tukkusähkön ja hinnoittelevat tuotteensa itse kilpaillen markkinoilla omilla vahvuuksillaan.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 180 miljoonaa kilowattituntia, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 9 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 5 % normaalia vuotta pienempi ja kattoi vajaan viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Tuotantomäärän pienenemiseen vaikutti erityisesti kesäkuussa alkanut poikkeuksellisen kuiva kausi, jota kesti aina lokakulle saakka. Kesällä 2018 käynnistetty Laurinvirta- projekti, pienvesivoimalaitoksen ja vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamiseksi Kuurnan Voima Oy:n ohijuoksutuskanavaan, on loppusuoralla. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 aikana.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2019 sähköä yhteensä noin 88 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 25 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 260 … 500 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 181 uutta sähköliittymää, mikä on noin 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä aleni 16 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä 21 prosenttia. Aurinkopaneelien suosio kasvoi toimialueella edelleen voimakkaasti. Vuoden 2019 aikana jakeluverkkoon liitettiin 360 uutta aurinkosähköjärjestelmää, jolloin kokonaismäärä vuoden lopussa oli 912 kappaletta. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 88 161.

Vuonna 2019 oli hieman enemmän häiriöitä, kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin, mutta pitkäkestoisilta ja laajoilta suurhäiriöiltä vältyttiin. Tammikuussa tehtiin ennakoivana vianestona tykkylumen aiheuttamien vikojen poistoa. Ennakoiva vianesto näkyi vikojen määrässä, mutta hallitusti tehtynä ne eivät aiheuttaneet asiakkaille pitkäkestoisia sähkönjakelunhäiriöitä. Pahimmat myrskytuulien aiheuttamat häiriöt koettiin toukokuussa 11.-12.5. Voimakkaat puuskatuulet ja syöksyvirtaukset aiheuttivat paljon vikoja painottuen erityisesti Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueelle. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia kertyi yli 12 tunnin katkoista noin 0,2 miljoona euroa.

Vuoden 2019 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Usean taajaman alueella maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 280 kilometriä. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin myös haja-asutusalueella 380 kilometrin johto-osuudella siirtämällä keskijänniteilmajohtoja tien varteen ja kaapeloimalla johtohaaroja 1000 voltin johtorakenteella. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä 650 kilometrin johto-osuuksilla. Vierimetsien hoito toteutettiin erittäin hyvässä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.

 

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 120,9 (vuonna 2018: 114,2 ja 2017: 106,3) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 51,8 (2018: 52,7 ja 2017: 49,7) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 6,7 miljoonaa euroa ja emoyhtiön laski 0,9 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 15,8 (2018: 13,1 ja 2017: 13,8) ja emoyhtiön 1,6 (2018: 0,5 ja 2017: 2,3) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 13,1 (2018: 11,5 ja 2017 12,9) ja emoyhtiössä 3,1 (2018: 0,9 ja 2017: 4,6). Konsernin voitto oli 12,8 (2018: 9,5 ja 2017: 10,2) ja emoyhtiön 1,8 (2018: 0,8 ja 2017: 0,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 5,4 (2018: 4,3 ja 2017: 4,7) ja emoyhtiössä 0,6 (2018: 0,2 ja 2017: 0,9) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 4,6 (2018: 3,6 ja 2017: 4,0) ja emoyhtiössä 0,3 (2018: -0,1 ja 2017: 0,6) prosenttia.

 

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 30,7 (2018: 27,1 ja 2017: 30,4) ja emoyhtiön 30,9 (2018: 28,2 ja 2017: 34,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 30,7 (2018: 27,1 ja 2017: 30,7) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,4 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 4,1 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 25,2 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 39,0 (2018: 30,3 ja 2017: 31,5) ja emoyhtiössä 29,0 (2018: 30,3 ja 2017: 31,5) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 72,6 (2018: 73,2 ja 2017: 74,2) prosenttia ja emoyhtiön 81,6 (2018: 81,7 ja 2017: 79,6) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 42,0 (2018: 41,5 ja 2017: 41,6) prosenttia ja emoyhtiössä 52,9 (2018: 52,2 ja 2017: 50,3) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2019 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, Enerke Oy (100 %), PKS Sähkönsiirto Oy (100 %) ja SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

 

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2019 seuraavasti:

 

 

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2019. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenistä Hilkka Hiltusen Ilomantsista ja Timo Puustisen Joensuusta uudelleen ja uudeksi hallituksen jäseneksi Solja Törnqvistin Lieksasta.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana opettaja Solja Törnqvist sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, fysioterapeutti Pirjo Smolander ja maanviljelijä Matti Timonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, energianeuvos Jorma Korhonen.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 11,3 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti. Vakiokorvausriskin taloudellisia vaikutuksia on rajoitettu myös vakuutuksella.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2019 keskimäärin 253 (2018: 231 ja 2017: 228). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 236 henkilöä ja tilikauden päättyessä 269 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 54 610,00 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 564 739,76 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 12 424 547,64 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2019 keskimäärin 54 (2018: 55 ja 2017: 57). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 54 ja tilikauden päättyessä 53 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 268 442,82 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 2 855 271,48 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin.  Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsee paitsi omia käytännön tekojamme, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaankin houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Estää ympäristövahinkojen syntyminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, kartoittamalla riskikohteet ja päivittämällä varautumissuunnitelmat.
• Huomioida ympäristövaikutukset kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Tehostaa omia toimintaprosesseja esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Edistää asiakkaiden energiansäästötoimia viestinnällä ja tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Minimoida ympäristövaikutukset verkoston suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Järvilohen poikastuotantoalue rakenteilla Kuurnaan

Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan on rakenteilla vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, joka palvelee Saimaan uhanalaista järvilohta sekä taimenta. Samassa yhteydessä tulvauomaan rakennetaan pienvesivoimalaitos, joka turvaa poikastuotantoalueen tarvitseman vedensaannin. Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2018 ja käyttöönotto tapahtuu vuonna 2020. Hanke mahdollistaa järvilohen luonnollisen elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on kumppanina mukana Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen yhteistyöryhmässä, jonka 651 aluetta muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Olemme myös mukana Joensuun kaupungin vetämässä ilmastokumppani-hankkeessa, Energiateollisuuden vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa sekä luomassa uutta tietoa olemalla aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kysyntäjouston tutkimuksessa, sähkön varastoinnin ja liikenteen sähköistymisen tutkimushankkeissa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2020

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2020 ennakoidaan toteutuvan hieman edellistä vuotta pienempänä, mikä johtuu suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 34 218 339 euroa, josta tilikauden voitto on 1 799 767 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.