HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2020

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Vuosi 2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen vuosi. Koronaepidemia vaikutti voimakkaasti maailman talouteen ja rajoitti yksilöiden liikkumista, voimakkaat vesisateet Pohjoismaissa laskivat sähkön tukkumarkkinahinnat harvinaislaatuisen alhaiseksi ja Suomessa sähkön aluehintaero kasvoi ennätyksellisen suureksi. Kaikkinensa Suomessa talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Suomen Pankin ennusteen mukaan BKT supistuu noin 3,8 prosenttia, kun se edellisenä vuotena kasvoi noin 1,1 prosenttia.

Suomessa sähköä käytettiin vuonna 2020 81,0 terawattituntia (TWh), joka oli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkön kulutus laski erityisesti teollisuudessa, jossa metsäteollisuuden lasku oli yli 12 prosenttia. Teollisuuden sähkön käyttö oli 37 TWh, jossa oli laskua 8,2 prosenttia ja muu sähkön käyttö oli 44 TWh, joka oli vain hieman alhaisempi kuin vuonna 2019.

Sähkön nettotuonti laski 5,1 TWh eli 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön tuonti oli reilu 18 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin vajaa 82 prosenttia. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (18 TWh), jossa kasvua oli yli 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjältä tuonti sitä vastoin laski ollen noin 2,8 TWh. Vuonna 2020 Suomessa tuotetusta sähköstä (66,0 TWh) oli 85 prosenttia kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 22 prosenttia, ydinvoima 28 prosenttia, vesivoima 19 prosenttia sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 3 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 9,6 prosentia eli 7,8 TWh.

Suomessa sähkön tukkuhinta laski vuoden 2020 aikana 36 prosenttia ollen noin 28 €/MWh. Tästä huolimatta sähkön hinta Suomessa oli yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Tämä johtui Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien kapasiteetin riittämättömyydestä. Suomessa sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan toisin kuin Ruotsissa, jossa tilanne on päinvastainen. Suomen ja Ruotsin välille on suunnitteilla uusia siirtoyhteyksiä, joiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 995 miljoonaa kilowattituntia, joka oli 9,2 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen lasku johtui edellisvuotta lauhemmasta talvesta ja koronaepidemian aiheuttamasta sähkön kulutuksen vähenemisestä.

Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 121,6 miljoonaa euroa, mikä on vajaan 1,0 prosentin suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto jäi suunnitellusta sähkön kulutuksen pienenemisestä ja toimialueen asiakkaille annetusta korona-alennuksesta johtuen. Asiakkaiden sähkönsiirron energiamaksuja alennettiin 50 prosenttia touko- ja elokuun väliseksi ajaksi. Asiakkaille koitunut hyöty oli yli 3,2 miljoonaa euroa.

Sähkökaupan liikevaihto oli 47,4 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 8 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon pienenemiseen vaikutti erityisesti sähkön hinnan lasku ja edellisvuotta selvästi lämpimämpi talvi.

Leuto talvi, runsaat sateet ja koronaviruksen tuoma sähkön kysynnän lasku aiheuttivat voimakkaan sähkön tukkuhintojen laskun. Tukkusähkön hinta oli noin kolmanneksen 2000-luvun keskiarvosta siitäkin huolimatta, että Suomen aluehintaero oli ennätyksellisen korkea vuoden 2020 aikana. Sähkömarkkinoiden poikkeuksellisen haasteellisesta vuodesta johtuen sähkökaupan kannattavuus laski edellisestä vuodesta.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 220 miljoonaa kilowattituntia, jossa kasvua edellisvuoteen oli yli 22 prosenttia. Toteutunut tuotanto oli runsaat 15 prosenttia normaalia vuotta suurempi ja kattoi runsaan viidenneksen yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Tuotantomäärän kasvuun vaikutti erityisen runsaat sateet, jotka nostivat vesistöjen pintoja. Vuoden 2020 aikana saatiin Puhoksen voimalaitoksen peruskorjausprojekti päätökseen. Noin vuoden kestäneen hankkeen aikana uusittiin voimalaitoksen turpiini ja muu sähkötekniikka, peruskorjattiin voimalarakennus ympäristöineen ja korjattiin huonokuntoinen säännöstelypato. Voimalaitoksen vuosituotanto kasvoi 1400 megawattitunnista 1700 megawattituntiin. Kesällä 2020 käynnistettiin Kuurnan voimalaitoksen peruskorjaushanke, jossa vaiheittain uusitaan voimalaitoksen kaksi konetta. Ykköskoneen peruskorjaus valmistuu keväällä 2021 ja sen jälkeen kesällä aloitetaan voimalaitoksen kakkoskoneen peruskorjaus. Koko hankkeen on tarkoitus valmistua 2022 elokuuhun mennessä.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2020 sähköä yhteensä noin 69 miljoonaa kilowattituntia. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 27 prosenttia myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 260 – 500 miljoonan kilowattitunnin välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 172 uutta sähköliittymää, mikä on noin viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä kasvoi 23 prosenttia ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä väheni 17 prosenttia. Aurinkopaneelien suosio kasvoi toimialueella edelleen voimakkaasti. Vuoden 2020 aikana jakeluverkkoon liitettiin 301 uutta aurinkosähköjärjestelmää, jolloin kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1213 kappaletta. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 87 722.

Vuoden 2020 aikana oli keskimääräistä enemmän voimakkaita myrskyjä. Myrskyjen aiheuttamat häiriöt aiheuttivat yhtiölle merkittävän suuria viankorjaus- ja vakiokorvauskustannuksia. Kesäkuun lopun Päivö-myrsky pyyhkäisi yli koko jakelualueen ja oli laajuudeltaan verrattavissa vuoden 2011 Hannu-myrskyyn. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia kertyi yli 12 tunnin katkoista kaikkineen lähes 4,7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Vuoden aikana loput taajamat saatiin pääosin säävarman verkon piiriin ja verkostoinvestointien painopiste siirrettiin haja-asutusalueen sähköverkon uusimiseen. Taajama-alueilla maakaapeloitiin keskijännitejohtoja yhteensä 100 kilometriä. Haja-asutusalueella 20 kV runkojohtoja uusittiin maakaapeloimalla ja tienvarsi-ilmajohtoja rakentamalla. Osa 20 kV johtohaaroista uusittiin 1000 voltin maakaapelirakenteilla. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 31,9 miljoonaa euroa, ja verkostoa uusittiin kaikkiaan 580 kilometriä. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä 830 kilometrin johto-osuuksilla. Vierimetsien hoito toteutettiin erittäin hyvässä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 121,6 (vuonna 2019: 120,9 ja 2018: 114,2) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 47,7 (2019: 51,8 ja 2018: 52,7) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 0,7 miljoonaa euroa ja emoyhtiön laski 4,1 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 7,6 (2019: 15,8 ja 2018: 13,1) ja emoyhtiön -3,5 (2019: 1,6 ja 2018: 0,5) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 6,3 (2019: 13,1 ja 2018: 11,5) ja emoyhtiössä -7,3 (2019: 3,1 ja 2018: 0,9). Konsernin voitto oli 6,2 (2019: 12,8 ja 2018: 9,5) ja emoyhtiön 0,7 (2019: 1,8 ja 2018: 0,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 2,6 (2019: 5,4 ja 2018: 4,3) ja emoyhtiössä -0,9 (2019: 0,6 ja 2018: 0,2) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 2,2 (2019: 4,6 ja 2018: 3,6) ja emoyhtiössä -1,3 (2019: 0,3 ja 2018: -0,1) prosenttia.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 41,3 (2019: 30,7 ja 2018: 27,1) ja emoyhtiön 36,5 (2019: 30,9 ja 2018: 28,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 31,9 (2019: 30,7 ja 2018: 27,1) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,4 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 2,3 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 28,2 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 59,6 (2019: 39,0 ja 2018: 30,3) ja emoyhtiössä 39,6 (2019: 29,0 ja 2018: 30,3) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 68,5 (2019: 72,6 ja 2018: 73,2) prosenttia ja emoyhtiön 80,1 (2019: 81,6 ja 2018: 81,7) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 39,6 (2019: 42,0 ja 2018: 41,5) prosenttia ja emoyhtiössä 51,9 (2019: 52,9 ja 2018: 52,2) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2020 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), SLT-Consults Oy, joka on Enerke Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %), Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

SLT-Consults Oy on fuusioitu emoyhtiö Enerke Oy:öön 1.1.2021.

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2020 seuraavasti:

Omistajayhteisöt	kpl	Osakkeita kpl	Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy	1	947 759	54,1
Kunnat	17	793 141	45,3
Valtio	1	8 000	0,5
Yritykset	2	1 100	0,1
Yhteensä	21	1 750 000	100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 18.8.2020. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisesta jäsenestä Jukka Kankkusen Kiteeltä ja uudeksi hallituksen jäseneksi Jarkko Toivasen Tuusniemeltä.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana vararehtori Solja Törnqvist sekä jäseninä kunnallisneuvos Pauli Bau, kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, maanviljelijä Matti Timonen, fysioterapeutti Pirjo Smolander 18.8.2020 saakka ja siitä lukien maanviljelijä Jarkko Toivanen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, energianeuvos Jorma Korhonen.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 11,3 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä sähköverkkojen korjauskustannuksia ja asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 287 (2019: 253 ja 2018: 231). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 269 henkilöä ja tilikauden päättyessä 304 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 55 410,97 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 574 107,05 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 13 857 213,90 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 55 (2019: 54 ja 2018: 55). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 53 ja tilikauden päättyessä 57 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 275 665,63 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 111 935,90 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin.  Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsee paitsi omia käytännön tekojamme, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaankin houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Estää ympäristövahinkojen syntyminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, kartoittamalla riskikohteet ja päivittämällä varautumissuunnitelmat.
• Huomioida ympäristövaikutukset kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Tehostaa omia toimintaprosesseja esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Edistää asiakkaiden energiansäästötoimia viestinnällä ja tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Minimoida ympäristövaikutukset verkoston suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Saimaan järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalue valmistui

Vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla valmistui Kuurnan vesivoimalaitoksen tulva-uomaan, Laurinvirtaan, Saimaan vesistön merkittävin järvilohen lisääntymisalue. Työt käynnistettiin kesällä 2019 patoamalla Laurinvirran uoma, johon rakennettiin tarkkojen mallinnusten mukainen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Samaan aikaan tulvauoman patoluukun rakenteisiin rakennettiin pienvesivoimala, joka turvaa järvilohen tarvitseman 35 m3/s suuruisen jatkuvan vedensaannin sekä ottaa talteen veden juoksutuksesta saatavan sähköenergian.Laurinvirta on äärimmäisen uhanalaisen järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta ja hankkeen tavoitteena on palauttaa järvilohen luonnollinen elinkierto Pielisjoen ja Saimaan välillä.

Hanke on ollut hyvin ainutlaatuinen yhteistyöhanke, jossa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Joensuun kaupunki, Kuurnan Voima Oy, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä ulkopuoliset rahoittajat.

Saramojoki vapautetaan voimantuotannosta

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on päättänyt purkaa Nurmeksen Louhikoskella sijaitsevan vanhan voimalaitoksen ja vapauttaa Saramojoen takaisin jokireitiksi kalatalouden käyttöön ja virkistysreitiksi. Saramojoki on kolmanneksi suurin Pieliseen virtaavista joista ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Jokireitin latvavesistöjen ja Pielisen välinen korkeusero on noin 115 metriä ja jokireitillä on runsaasti koski- ja virta-alueita. Pielinen ja siihen laskevat virtavedet ovat erittäin uhanalaisen Vuoksen järvitaimenen keskeistä elinaluetta. Saramojoki sivuhaaroineen tulee vapaana virtaavana laajentamaan järvitaimenen lisääntymis- ja kasvualuetta merkittävästi.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on kumppanina mukana Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen yhteistyöryhmässä, jonka 651 aluetta muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Olemme myös mukana Joensuun kaupungin vetämässä ilmastokumppani-hankkeessa, Energiateollisuuden vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa sekä luomassa uutta tietoa olemalla aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kysyntäjouston tutkimuksessa ja liikenteen sähköistymisen tutkimushankkeissa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2021

Yhtiön kannattavuuden ennakoidaan paranevan edellisen vuoden tasosta, mutta liikevoiton odotetaan toteutuvan edellisen vuoden tasolla, johtuen suunnitelman mukaisten poistojen voimakkaasta kasvusta investointien kasvaessa.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 30 308 353 euroa, josta tilikauden voitto on 675 013 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 1,70 euroa/osake eli yhteensä 2 975 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.