Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2021

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Vuonna 2021 Suomen sähkönkulutus palautui Covid-19-pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tuotannon kasvu katettiin uusiutuvalla energialla, joten sähköntuotannon päästöt eivät nousseet sähkön käytön kasvusta huolimatta. Suomessa rakennettiin yhteensä 141 uutta tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on 671 MW. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua on yhteensä 26 %. Kaikkinensa Suomessa talous kasvoi vuonna 2021 ja BKT:llä mitattuna kasvuennuste on yli 3 %, kun se edellisenä vuotena laski 2,8 %.

Suomessa sähköä käytettiin vuonna 2021 86,0 terawattituntia (TWh), joka oli 6 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuuden sähkön käyttö oli 38 TWh, jossa oli kasvua noin 3 % ja muu sähkön käyttö oli 48 TWh, joka oli noin 4 TWh suurempi kuin vuonna 2020.

Sähkön nettotuonti kasvoi 2,3 TWh eli 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön tuonti oli reilu 20 % kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin vajaa 80 %. Suomi toi edelleen Ruotsista suurimman osan tuontisähköstä (15 TWh), jossa laskua oli yli 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjältä tuonti sitä vastoin kasvoi yli 200 % palautuen vuoden 2020 edeltävälle tasolle, ollen noin 8,7 TWh. Vuonna 2021 Suomessa tuotetusta sähköstä (69,0 TWh) oli 87 % kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 22 %, ydinvoima 26 %, vesivoima 18 % sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 4 %. Tuulivoiman osuus oli 9,4 % eli 8,0 TWh.

Vuotta 2021 leimasi sähkön tukkumarkkinahintojen voimakas nousu kaikkialla Euroopassa. Suomen aluehinta nousi peräti 158 % ollen yli 72 €/MWh kun se edellisenä vuotena oli noin 28 €/MWh. Se on tähän mennessä koko 2000-luvun korkein sähkön keskihinta. Viimeksi sähkön hinta Suomessa on ollut korkealla vuonna 2010 ja silloinkin sähkön keskihinta jäi alle 60 €/MWh. Hintaa nostivat sähkön kysynnän kasvu erityisesti talvikuukausien aikana, pohjoismaiden vesivarantojen niukkuus, maakaasun, kivihiilen ja päästöoikeuksien hintojen nousu. Haasteellinen sähkömarkkina johti myös kolmen sähkön vähittäismyyjän poistumiseen sähkömarkkinoilta vuonna 2021.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1148 GWh, joka oli yli 15 % edellistä vuotta suurempi. Kulutuksen nousu johtui edellisvuotta kylmemmästä talvesta ja talouden elpymisen aiheuttamasta sähkön kysynnän lisääntymisestä.

Konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 173,9 miljoonaa euroa, mikä on 43,0 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto kasvoi sähkön kulutuksen lisääntymisen ja vähittäishintojen nousun seurauksena. Sähkön vähittäishinnat nousivat tukkumarkkinahintojen voimakkaan nousun johdosta. Konsernin liikevaihdon kasvuun vertailuvuoteen nähden vaikutti myös PKS Sähkönsiirto Oy:n antama korona-alennus siirtohinnoista vuonna 2020, jonka asiakasvaikutus oli yli kolme miljoonaa euroa.  

Sähkökaupan liikevaihto oli 76,5 miljoonaa euroa, mikä on yli 61 % edellisvuotta suurempi. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti sähkön hinnan nousu ja edellisvuotta selvästi kylmempi talvi. Sähkömarkkinoiden poikkeuksellisen haasteellisesta vuodesta huolimatta sähkökaupan kannattavuus hieman nousi edellisestä vuodesta.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli noin 180 GWh, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 18 %. Toteutunut tuotanto oli hiukan normaalia vuotta pienempi ja kattoi reilut 15 % yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Tuotantomäärän laskuun vaikutti erityisesti veden vähyys. Kesällä 2020 käynnistettiin Kuurnan voimalaitoksen peruskorjaushanke, jossa vaiheittain uusitaan voimalaitoksen kaksi konetta. Ykköskoneen peruskorjaus valmistui keväällä 2021 ja sen jälkeen kesällä aloitettiin voimalaitoksen kakkoskoneen peruskorjaus. Kakkoskone on tarkoitus saada tuotantokäyttöön keväällä 2022. Koko hanke on aikataulutettu valmistumaan 2022 elokuun loppuun mennessä.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2021 sähköä yhteensä noin 75 GWh. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin 22 % myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 250 – 500 GWh välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 229 uutta sähköliittymää, mikä on noin 33 % edellisvuotta enemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä kasvoi 39 % ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä kasvoi 30 %. Aurinkopaneelien suosio kasvoi toimialueella edelleen voimakkaasti. Vuoden 2021 aikana jakeluverkkoon liitettiin 278 uutta aurinkosähköjärjestelmää, jolloin kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1491 kappaletta. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 87 372.

Vuoden 2021 aikana oli edellisvuotta vähemmän voimakkaita myrskyjä. Pahin suurhäiriötilanne oli juuri ennen juhannusta, jolloin syöksyvirtaukset aiheuttivat pahoja paikallisia tuhoja erityisesti Tuusniemen ympäristössä. Paikoitellen sähkölinjoja rakennettiin uudelleen useiden kilometrien matkalla. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia kertyi yli 12 tunnin katkoista kaikkineen noin 0,7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Verkostoinvestointien painopiste siirtyi taajamista haja-asutusalueen sähköverkon uusimiseen. Haja-asutusalueella 20 kV runkojohtoja uusittiin maakaapeloimalla ja tienvarsi-ilmajohtoja rakentamalla. Osa 20 kV johtohaaroista uusittiin 1 kV maakaapelirakenteilla. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 31,8 M€ ja verkostoa uusittiin kaikkiaan 580 km. Lisäksi uusittiin Ilomantsiin sähköä syöttävä 32 km pitkä 110 kV johto. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä 860 km johto-osuuksilla. Vierimetsien hoito toteutettiin erittäin hyvässä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 173,9 (vuonna 2020: 121,6 ja 2019: 120,9) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 76,8 (2020: 47,7 ja 2019: 51,8) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 52,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 29,1 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 18,8 (2020: 7,6 ja 2019: 15,8) ja emoyhtiön -5,7 (2020: -3,5 ja 2019: 1,6) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 10,8 (2020: 6,3 ja 2019: 13,1) ja emoyhtiössä -7,4 (2020: -7,3 ja 2019: 3,1). Konsernin voitto oli 15,2 (2020: 6,2 ja 2019: 12,8) ja emoyhtiön 5,0 (2020: 0,7 ja 2019: 1,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 5,6 (2020: 2,6 ja 2019: 5,4) ja emoyhtiössä -1,4 (2020: -0,9 ja 2019: 0,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 5,2 (2020: 2,2 ja 2019: 4,6) ja emoyhtiössä -2,2 (2020: -1,3 ja 2019: 0,3) prosenttia.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 41,9 (2020: 41,3 ja 2019: 30,7) ja emoyhtiön 33,7 (2020: 36,5 ja 2019: 30,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 31,8 (2020: 31,9 ja 2019: 30,7) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 1,4 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 2,0 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 28,4 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 65,1 (2020: 59,6 ja 2019: 39,0) ja emoyhtiössä 45,1 (2020: 39,6 ja 2019: 29,0) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 64,4 (2020: 68,5 ja 2019: 72,6) prosenttia ja emoyhtiön 75,9 (2020: 80,1 ja 2019: 81,6) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 38,4 (2020: 39,6 ja 2019: 42,0) prosenttia ja emoyhtiössä 50,0 (2020: 51,9 ja 2019: 52,9) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2021 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %) ja Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

SLT-Consults Oy fuusioitiin emoyhtiö Enerke Oy:öön 1.1.2021.

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2021 seuraavasti:

Omistajayhteisöt kpl Osakkeita kpl Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy 1 947 759 54,1
Kunnat 17 793 141 45,3
Valtio 1 8 000 0,5
Yritykset 2 1 100 0,1
Yhteensä 21 1 750 000 100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 31.3.2021. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 1,70 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 975 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisesta jäsenestä Matti Timosen Nurmeksesta ja uudeksi hallituksen jäseneksi Risto Ikosen Ilomantsista.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana vararehtori Solja Törnqvist sekä jäseninä kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, metsäneuvoja Timo Puustinen, maanviljelijä Matti Timonen, maanviljelijä Jarkko Toivanen, kunnallisneuvos Pauli Bau 31.3.2021 saakka ja siitä lukien koneenkuljettaja Risto Ikonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, energianeuvos Jorma Korhonen. 

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Grant Thornton Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 11,72 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Verkostolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä sähköverkkojen korjauskustannuksia ja asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa. Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan linjakaduista puuvarmoja sekä varmistamalla häiriönkorjauskapasiteetin käytettävissä olo siten, että tytäryhtiö Enerke Oy:n korjauskapasiteetti on tarvittaessa kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteissa yhdessä mittavan sopimusurakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2021 keskimäärin 312 (2020: 287 ja 2019: 253). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 304 henkilöä ja tilikauden päättyessä 319 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 56 180,00 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 501 600,48 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 15 916 876,16 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2021 keskimäärin 56 (2020: 55 ja 2019: 54). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 57 ja tilikauden päättyessä 55 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 301 904,22 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 124 542,36 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin.  Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsee paitsi omia käytännön tekojamme, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaankin houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

  • Estää ympäristövahinkojen syntyminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, kartoittamalla riskikohteet ja päivittämällä varautumissuunnitelmat.
  • Huomioida ympäristövaikutukset kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
  • Tehostaa omia toimintaprosesseja esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
  • Edistää asiakkaiden energiansäästötoimia viestinnällä ja tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
  • Minimoida ympäristövaikutukset verkoston suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Saramojoki vapautetiin voimantuotannosta

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy purki Nurmeksen Louhikoskella sijaitsevan vanhan voimalaitoksen ja vapautti Saramojoen takaisin jokireitiksi kalatalouden käyttöön ja virkistysreitiksi. Saramojoki on kolmanneksi suurin Pieliseen virtaavista joista ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Jokireitin latvavesistöjen ja Pielisen välinen korkeusero on noin 115 metriä ja jokireitillä on runsaasti koski- ja virta-alueita. Pielinen ja siihen laskevat virtavedet ovat erittäin uhanalaisen Vuoksen järvitaimenen keskeistä elinaluetta. Saramojoki sivuhaaroineen tulee vapaana virtaavana laajentamaan järvitaimenen lisääntymis- ja kasvualuetta merkittävästi.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on kumppanina mukana Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen yhteistyöryhmässä, jonka

651 aluetta muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Olemme myös mukana Joensuun kaupungin vetämässä ilmastokumppani-hankkeessa, Energiateollisuuden vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2022

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2022 ennakoidaan toteutuvan edellisen vuoden tasolla.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 32 301 002 euroa, josta tilikauden voitto on 4 967 649 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.