HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYS

Vuoden 2022 toimintaa varjostanut energiamarkkinoiden kriisiytyminen Venäjän hyökätessä Ukrainaan nosti sähkön hinnan ennätyskorkealle tasolle koko Euroopassa. Kuivuudesta johtunut pohjoismaiden vesivoimatuotannon vähentyminen ja Venäjän maakaasun tuonnin päättyminen laukaisi Euroopan laajuisen energiakriisin. Keskusteluihin nousi sähkön riittävyys ja mahdolliset sähkön käytön rajoitus- ja säästötoimet. Suomen tilannetta hankaloitti Olkiluoto 3- voimalaitoksen koekäyttövaiheissa esiin nousseet ongelmat, jotka estivät voimalaitoksen suunnitellun kaupallisen tuotantokäytön aloittamisen vuoden 2022 aikana. Sitä vastoin tuulivoimakapasiteetti kasvoi peräti 76 % ja tuotantomäärä noin 41 %.

Vuonna 2022 Suomessa käytettiin sähköä 81,7 terawattituntia (TWh), joka oli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuuden sähkön käyttö oli 36 TWh, jossa oli laskua vajaa 6 % ja muu sähkön käyttö oli 45 TWh, joka oli noin 3 TWh pienempi kuin vuonna 2021.

Sähkön nettotuonti väheni 5,3 TWh eli lähes 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön tuonti oli reilu 15 % kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutuksesta Suomen omalla tuotannolla katettiin vajaa 85 %. Suomi toi edelleen suurimman osan tuontisähköstä Ruotsista (15 TWh), jossa kasvua oli vajaa 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjältä tuonti oli noin 3,6 TWh, jossa lasku oli yli 60 %. Venäjältä tuonti päättyi kokonaan toukokuussa 2022. Vuonna 2022 Suomessa tuotetusta sähköstä (69,2 TWh) oli 89 % hiilineutraalia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 20 %, ydinvoima 30 %, vesivoima 16 % sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima noin 4 %. Tuulivoiman osuus oli 14,2 % eli 11,6 TWh.

Vuotta 2022 leimasi energiakriisi ja siitä seurannut sähkön tukkumarkkinahintojen ennen kokematon nousu kaikkialla Euroopassa. Suomen aluehinta nousi 114 % ollen yli 154 €/MWh kun se edellisenä vuotena oli noin 72 €/MWh. Se on tähän mennessä koko 2000-luvun korkein sähkön keskihinta. Kaikesta huolimatta sähkön hinta Suomessa oli koko EU:n toiseksi alin heti Ruotsin jälkeen. Sähkön hintaa Euroopassa nostivat pääosin Venäjän maakaasun sekä ydin- ja vesivoiman tarjonnan niukkuus markkinoilla. Myös kivihiilen ja päästöoikeuksien kallistuminen vaikuttivat hintojen nousuun. Vuoden 2022 aikana maakaasun hinta oli 20–30 kertainen vuoden 2020 alhaisiin hintoihin nähden. Maakaasulla tuotetaan noin 20 % EU:n sähköstä, joten sähkön riittävyyden kannalta kaasu on toistaiseksi välttämätön polttoaine. Haasteellinen sähkömarkkina johti myös kahden sähkönmyyjän poistumiseen sähkömarkkinoilta vuonna 2022.

POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N TOIMINTA                                  

Sähkön kulutus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimialueella oli 1010 GWh, joka oli yli 12 % edellistä vuotta pienempi. Kulutuksen väheneminen johtui edellisvuotta lämpimämmästä talvesta ja energiakriisin seurauksena ennätyksellisesti nousseen sähkön hinnan aiheuttamasta paineesta sähkön säästämiseen.

Konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 215,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 24 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto kasvoi sähkön vähittäishintojen nousun seurauksena. Sähkön vähittäishinnat nousivat tukkumarkkinahintojen ennätyksellisen voimakkaan nousun johdosta. PKS Sähkökaupan sähkösopimusten hinnoittelu perustuu tukkumarkkina- ja sähköjohdannaishintoihin. Johdannaisilla pyritään suojautumaan markkinahintojen muutoksia vastaan riskipolitiikassa määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

Sähkökaupan liikevaihto oli 126,0 miljoonaa euroa, mikä on lähes 65 % edellisvuotta suurempi. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti sähkön vähittäishintojen nousu. Sähkömarkkinoiden hyvin poikkeuksellisen vuoden aikana jouduimme muokkaamaan myynnissä olevaa tuotevalikoimaa ja rajoittamaan Oiva- ja Oiva plus -sopimusten sekä Optimi kuukausi -sopimusten myyntiä. Sitä vastoin markkinaehtoiset palvelumme Priima- ja Priimaplus mahdollistivat asiakasmäärän merkittävän kasvun vuoden 2022 aikana.

Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli noin 179 GWh, jossa laskua edellisvuoteen oli noin 1 %. Toteutunut tuotanto oli hiukan normaalia vuotta pienempi ja kattoi noin 18 % yhtiön toimialueella käytetystä sähköstä. Tuotantomäärän laskuun vaikutti erityisesti veden vähyys. Kesällä 2020 käynnistetty Kuurnan voimalaitoksen peruskorjaushanke saatiin päätökseen kesällä 2022. Hanke kattoi voimalaitoksen molempien koneiden peruskorjauksen ja automaation uusinnan.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on osakkaana maakunnallisten sähköyhtiöiden omistamassa Kymppivoima Oy:ssä, jonka kautta yhtiö omistaa tuotanto-osuuksia useassa eri voimayhtiössä, kuten Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Näistä tuotanto-osuuksista saatiin vuonna 2022 sähköä yhteensä noin 93 GWh. Tämä tuotantomäärä yhdessä oman vesivoimatuotannon kanssa kattoi noin   26 % myydyn sähkön kokonaismäärästä. Oma sähköntuotannon määrä on vaihdellut 250 – 500 GWh välillä riippuen vesitilanteesta sekä sähkön tukkumarkkinahinnoista.

Vuoden aikana myytiin 168 uutta sähköliittymää, mikä on noin 27 % edellisvuotta vähemmän. Vapaa-ajan asuntoihin myytyjen uusien liittymien määrä väheni 33 % ja vakituisiin asuntoihin myytyjen liittymien määrä väheni noin 20 %. Aurinkopaneelien suosio kasvoi toimialueella edelleen voimakkaasti. Vuoden 2022 aikana jakeluverkkoon liitettiin 593 uutta aurinkosähköjärjestelmää, jolloin kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1 998 kappaletta. Sähkönkäyttöpaikkojen lukumäärä oli vuoden lopussa 85 851.

Vuoden 2022 aikana oli keski- ja pienjännitevikoja noin 30 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Kasvu johtui pääosaltaan alkuvuoden pitkään jatkuneista lumikuormista, jotka haittasivat sähkönjakelua aina helmikuun loppuun saakka. Suurhäiriöitä oli kappalemääräisesti liki sama määrä kuin edellisenä vuotena, mutta ne olivat vaikutuksiltaan pienempiä. Hyvin sujuneista häiriönkorjauksista huolimatta, asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia kertyi yli 12 tunnin katkoista kaikkineen hiukan yli 0,2 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 aikana sähkömarkkinalain edellyttämän säävarman verkon rakentaminen eteni suunnitellusti. Verkostoinvestointien painopiste siirtyi taajamista haja-asutusalueen sähköverkon uusimiseen. Haja-asutusalueella 20 kV runkojohtoja uusittiin maakaapeloimalla ja tienvarsi-ilmajohtoja rakentamalla. Osa 20 kV johtohaaroista uusittiin 1 kV maakaapelirakenteilla. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 33,2 M€ ja verkostoa uusittiin yhteensä 700 km matkalta. Lisäksi Tohmajärven sähköasema sekä Viinijärven ja Kiteen päämuuntajat uusittiin, Viinijärven sähköasemalle rakennettiin yhtiön ensimmäinen 110 kV suurjännitekaapeli, jolla liityttiin Fingridin uuteen Hovinpaikan sähköasemaan. Näiden lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin hoitamalla johtokatujen vierimetsiä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto oli 215,5 (vuonna 2021: 173,9 ja 2020: 121,6) miljoonaa euroa ja emoyhtiön 126,3 (2021: 76,8 ja 2020: 47,7) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto nousi 41,6 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 49,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 23,5 (2021: 18,8 ja 2020: 7,6) ja emoyhtiön -0,8 (2021: -5,7 ja 2020: -3,5) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli konsernissa 10,9 (2021: 10,8 ja 2020: 6,3) ja emoyhtiössä -0,7 (2021: -7,4 ja 2020: -7,3). Konsernin voitto oli 14,7 (2021: 15,2 ja 2020: 6,2) ja emoyhtiön 3,4 (2021: 5,0 ja 2020: 0,7) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli konsernissa 6,4 (2021: 5,6 ja 2020: 2,6) ja emoyhtiössä -0,2 (2021: -1,4 ja 2020: -0,9) prosenttia ja oman pääoman tuotto konsernissa 4,8 (2021: 5,2 ja 2020: 2,2) ja emoyhtiössä -1,8 (2021: -2,2 ja 2020: -1,3) prosenttia.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 43,1 (2021: 41,9 ja 2020: 41,3) ja emoyhtiön 36,8 (2021: 33,7 ja 2020: 36,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinneista verkostoinvestointeja oli 33,2 (2021: 31,8 ja 2020: 31,9) miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinneista 2,2 miljoonaa kohdistui uusien liittymien rakentamiseen, 4,0 miljoonaa sähköasemiin ja loppu 27,0 miljoonaa euroa verkoston perusparantamiseen.

Korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa oli konsernissa 42,3 (2021: 65,1 ja 2020: 59,6) ja emoyhtiössä 23,5 (2021: 45,1 ja 2020: 39,6) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 56,1 (2021: 64,4 ja 2020: 68,5) prosenttia ja emoyhtiön 67,0 (2021: 75,9 ja 2020: 80,1) prosenttia, kun liittymismaksut lasketaan mukaan omiin pääomiin. Vastaavat luvut olivat konsernissa 33,8 (2021: 38,4 ja 2020: 39,6) prosenttia ja emoyhtiössä 44,4 (2021: 50,0 ja 2020: 51,9) prosenttia, kun liittymismaksut käsitellään vieraana pääomana.

KONSERNIN RAKENNE

Pohjois-Karjalan Sähkö -konsernin muodostivat 31.12.2022 emoyhtiö Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt PKS Sähkönsiirto Oy (100 %), Enerke Oy (100 %), Kuurnan Voima Oy (emoyhtiön omistus 89 %) ja Laurinvirta Oy, joka on Kuurnan Voima Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

OSAKKEET JA OMISTUS

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeisiin ei liity erityisehtoja ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiön omistus jakautui eri omistajaryhmien kesken 31.12.2022 seuraavasti:

Omistajayhteisöt	kpl	Osakkeita kpl	Osuus-%
Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy	1	947 759	54,1
Kunnat	17	793 141	45,3
Valtio	1	8 000	0,5
Yritykset	2	1 100	0,1
Yhteensä	21	1 750 000	100,0

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 31.3.2022. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 2,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 585 000 euroa. Yhtiökokous valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi hallituksen erovuoroisista jäsenestä Hilkka Hiltusen Ilomantsista ja Solja Törnqvistin Lieksasta uudelleen ja uudeksi hallituksen jäseneksi Timo Elon Joensuusta.

YHTIÖN JOHTO

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana maanviljelijä Jukka Kankkunen, varapuheenjohtajana vararehtori Solja Törnqvist sekä jäseninä kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen, koneenkuljettaja Risto Ikonen, maanviljelijä Matti Timonen, maanviljelijä Jarkko Toivanen, metsäneuvoja Timo Puustinen 31.3.2022 saakka ja siitä lukien toimitusjohtaja Timo Elo. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Tuure Aho.

TILINTARKASTUS

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Idman Vilén Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kalle Kotka.

KESKEISET RISKIT

Sähköliiketoimintaan liittyvät riskit

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä sähkömarkkinoiden hinta-alueiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä sähkökaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Rahoitukselliset riskit

Yhtiön korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yhtiön tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Mankalavastuu

Yhtiöllä on 11,87 %:n omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on mankala-periaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Jakeluverkkotoiminnan riskit

Sähköverkolle aiheutuvat massiiviset myrskyvahingot saattavat aiheuttaa konsernissa merkittäviä korjauskustannuksia. Vahingot aiheuttavat asiakkaille pitkittyneistä sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia, jos vahinkoja on niin laajalti, että niitä ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa.

Tätä riskiä vastaan konsernissa on suojauduttu huolehtimalla pitkäjänteisesti linjakatujen raivauksesta, vierimetsän hoidosta ja tekemällä linjakaduista mahdollisuuksien mukaan puuvarmoja. Lisäksi on varmistettu, että häiriöiden korjaamisen on riittävästi resursseja. Käytännössä se tarkoittaa, että tytäryhtiö Enerke Oy:n sekä laajan sopimusurakoitsijaverkoston korjausresurssit ovat kokonaisuudessaan käytettävissä häiriötilanteiden niin vaatiessa. Myös verkkoyhtiön toimihenkilöt osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon harjoiteltujen toimintamallien mukaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2022 keskimäärin 325 (2021: 312 ja 2020: 287). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 319 henkilöä ja tilikauden päättyessä 332 henkilöä. Konsernissa maksettiin palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallitusten jäsenille 42 069,35 euroa sekä toimitusjohtajille yhteensä 402 340,42 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 16 650 932,72 euroa.

Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2022 keskimäärin 57 (2021: 56 ja 2020: 55). Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tilikauden alussa oli 55 ja tilikauden päättyessä 59 henkilöä. Tilikauden aikana emoyhtiö maksoi palkkoja ja korvauksia luontoisetuineen hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle yhteensä 181 733,35 euroa ja muille yhtiön palveluksessa oleville 3 173 737,39 euroa.

YMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan Sähkö on siirtynyt vastuullisen sähkön käytön aikakauteen, jossa käyttäjien omat valinnat nousevat ratkaisevaan rooliin. Pohjois-Karjalan Sähkölle vastuullisuus ja vastuullinen energiankäyttö merkitsevät paitsi omia käytännön tekoja, myös sitä, että vastuulliset valinnat olisivat myös asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomia, kiinnostavia ja hinnaltaan houkuttelevia. Viemällä vastuullinen energiankäyttö luontevaksi osaksi liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme vaikutamme parhaiten omaan ja tulevien sukupolvien elämään ja ympäristöön.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ympäristöpäämäärät ovat:

• Ympäristövahinkojen estäminen suunnitelmallisella kunnossapidolla, riskikohteiden kartoittamisella ja varautumissuunnitelmien päivittämisellä.
• Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa toiminnassa, kuten verkostomateriaali-, kiinteistö- ja kalustohankinnoissa.
• Omien toimintaprosessien tehostaminen esimerkiksi logistiikassa ja kiinteistöjen hoidossa.
• Asiakkaiden energiansäästötoimien edistäminen viestinnällä sekä tuottamalla palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat merkittävästi tehostaa omaa energiankäyttöään.
• Ympäristövaikutuksien minimoiminen sähköverkon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Yhteistyö ja tutkimustoiminta

Pohjois-Karjalan Sähkö on kumppanina mukana Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen yhteistyöryhmässä, jonka 651 aluetta muodostavat yhdessä maailman merkittävimmän alueellisen järjestelmän kestävän kehityksen edistämiseksi. Biosfäärialuetoiminnan hallinnosta Pohjois-Karjalassa vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Olemme myös mukana Joensuun kaupungin vetämässä ilmastokumppani-hankkeessa sekä Energiateollisuuden vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2023

Yhtiön liikevoiton vuodelle 2023 ennakoidaan toteutuvan edellisen vuoden tasolla.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 31 080 186 euroa, josta tilikauden voitto on 3 364 183 euroa. Hallitus esittää, että emoyhtiö jakaa osinkoa 2,62 euroa/osake eli yhteensä 4 585 000 euroa ja että hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 50 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.