Vuosi 2022 muistetaan energiakriisin vuotena

Kulunut vuosi jää Euroopassa historiaan sodan alkamisen, sen aiheuttamien pakotteiden ja näistä seuranneen energiakriisin vuotena. Suomen talouskasvu hidastui edellisestä vuodesta, jääden kahteen prosenttiin, mikä oli yksi alhaisimmista tasoista EU-alueella. Vuoden aikana Suomen taloutta varjostivat merkittävästi kohonneet inflaatio- ja korkotasot sekä kuluttajien heikentynyt luottamus talouteen.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena niin Eurooppa kuin Suomikin joutuivat ennennäkemättömään tilanteeseen venäläisten energia- ja polttoainetoimitusten päätyttyä vaiheittain. Vuoden mittaan valtaosa Euroopasta irtaantui pakotteiden seurauksena venäläisistä energialähteistä ja sähkön tuonti Venäjältä Suomeen päättyi toukokuussa. Euroopassa laadittiin uusi REPowerEU-suunnitelma kohtuuhintaisen, varman ja kestävän energian saamiseksi tulevaisuudessa.

Sähkön käyttö väheni Suomessa kuudella prosentilla 82 TWh:iin ja kulutus laski eniten talviaikana. Hiilidioksidivapaan sähkön osuus oli jo 89 prosenttia maamme sähköntuotannosta, jossa suurimpana muutoksena nähtiin tuulivoiman kasvu yli 40 prosentilla. Pakotteiden seurauksena kaasun ja kivihiilen markkinahinnat lähtivät Euroopassa vuoden aikana rajuun nousuun, mikä pohjoismaiden heikohkojen vesivarantojen ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttöönoton siirtymisen vuoksi aiheutti markkinoilla runsaasti epävarmuutta. Suomessa sähkön keskihinta yli kaksinkertaistui edellisvuoteen ja lähes kuusinkertaistui toissavuoteen verrattuna. Joulukuussa Suomessa koettiin vielä sähköpulan uhkakin kylmän sään ja rajoittuneen sähkön tuonnin vuoksi.

Kuurnan voimalaitoksen kaksivuotinen revisio valmistui onnistuneesti kesällä. PKS:n oma sähköntuotanto jäi vähäsateisemman vuoden ja suuren laitosrevision vuoksi hieman tavanomaisesta tuotantovuodesta. Tuotannolla katettiin 18 % toimialueella käytetystä sähköstä.